Kalaston seurantatapoja

Vesijärven kalastoa seurataan verkkokoekalastuksin ja kaikuluotauksin. Verkkokoekalastuksella saadaan yleiskuva kalojen runsaudesta ja kalakantojen rakenteesta. Pyydyksenä käytetään yleiskatsausverkkoa, jossa samaan 30 metriä pitkään ja 1,5 m korkeaan verkkoon on pauloitettuna 12 eri solmuväliä, 2,5 metrin pätkä kutakin. Pienin solmuväli on vain 5 mm ja se pyytää 3-5 cm pitkiä kalanpoikasia. Suurin solmuväli 55 mm pyytää keskimäärin kilon painoisia kaloja. Menetelmällä pyritään pyytämään tasaisesti kaikkia kalalajeja ja kokoluokkia. Käytännössä pienimmät ja suurimmat kalat jäävät aliedustetuiksi ja eri lajien pyydystettävyydessä on eroja.

Koekalastukset tehdään loppukesällä, jolloin hauki ja made liikkuvat vähän ja niiden määrä jää todellista vähäisemmäksi. Myös pienikokoiset lajit, kuten kuore, tarttuvat huonosti verkkoihin. Kuoreesta onkin kerätty tietoa kaikuluotauksin.

Kalastoa seurataan myös kalastuskirjanpidolla ja sähkökalastuksilla.