Vesijärvisäätiön valtuuskunta hyväksyi vuoden 2015 toimintakertomuksen kokouksessaan 21.4.2016.

 

VALTUUSKUNTA, HALLITUS JA YHTEISTYÖKUMPPANIT

Vesijärvisäätiön valtuuskunta

Säätiön hallintoelimiä ovat valtuuskunta ja hallitus. Valtuuskunta kokoontui vuonna 2015 kaksi kertaa. Valtuuskunnan kevätkokous pidettiin 27.4. ja syyskokous 19.11. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Antti Norrlin ja varapuheenjohtajana Jouko Kemppi. Valtuuskuntaan kuuluivat:

Lahden kaupungin nimeämät:
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ilkka Viljanen/Juha Rostedt
Siivooja, pääluottamusmies Inkeri Hanki
Graafinen suunnittelija Ulla Koskinen-Laine
Koneteknikko Hannu Rehn

Hollolan kunnan nimeämät:
Ympäristöasiantuntija Kati Komulainen
Johtaja Pekka Kotiaho
Filosofian lisensiaatti, opettaja Juhani Sirkiä
Vartija Anna-Kaarina Taarasti

Asikkalan kunnan nimeämät:
Yrittäjä Tuomo Riihilahti
Uistintyöntekijä Olli Tapanainen
Maanviljelijä Heikki Toukola
Kodinhoitaja Eila Vornanen

Esan Kirjapaino Oy:n nimeämät:
Pääjohtaja Lea Kauppi
Toimitusjohtaja Martti Lipponen
Toimitusjohtaja Jukka Ottela
Professori Heikki Setälä

Kemppi Oy:n nimeämät:
Henkilöstöjohtaja Anne Aaltonen
Hallituksen jäsen Jouko Kemppi, varapuheenjohtaja
Hallituksen puheenjohtaja Teresa Kemppi-Vasama
Hallituksen puheenjohtaja Antti Kemppi

Lahden Teollisuusseura ry:n nimeämät:
Divisioonajohtaja Juha Luhtanen
Konsernijohtaja Antti Norrlin, puheenjohtaja
Diplomi-insinööri Hannu Katajamäki
Ministeri Iiro Viinanen

Vesijärvisäätiön hallitus

Vesijärvisäätiön hallitus kokoontui 8 kertaa. Hallitukseen kuuluivat:

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Kari, Lahti (pj)
Rakennusinsinööri Harry Nordström, Asikkala
Hallituksen puheenjohtaja Jarkko Haukilahti, Esan kirjapaino Oy
Toiminnanjohtaja Valtteri Simola, Lahden teollisuusseura ry


Säätiön henkilöstö

Säätiön ohjelmajohtajana ja asiamiehenä toimi Ff, VTM Heikki Mäkinen. Säätiön viestintävastaavana sekä "Yhteisillä vesillä" ja Yhteisillä aalloilla-hankkeiden yhteyshenkilönä jatkoi MMM Irma Peltola. Varainhankinnasta vastaavan yhteyspäällikön tehtäviä hoiti 30.11. asti KTM Päivi Pussinen. Yo Anne-Mari Räihä aloitti säätiössä assistenttina 20.10, oltuaan sitä ennen töissä jo puoli vuotta Lahden työttömät ry:n Vesijärvisäätiöön sijoittamana työllistettynä. Loppuvuodesta rekrytoitiin kaksi uutta henkilöä. FM Ilkka Vesikko aloitti 11.11. osa-aikaisena projektirahoitteisena asiantuntijana HAMK:n Vanajavesikeskuksen ja Vesijärvisäätiön yhteisessä "Yhteisillä aalloilla hankkeessa". Ff Mirva Ketola aloitti 31.12. Pyhäjärvi-instituutin ja Vesijärvisäätiön yhteisessä Vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta tukevassa ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa. Vuoden varrella tuntitöitä Vesijärvisäätiölle tekivät myös suunnittelija Helga Kapulainen 14.8. -31.12. sekä harjoittelija Iska Knuuttila 30.1. - 30.4.

 

VESIENHOIDON TOIMENPITEET

Veden laadun, ekologisen tilan ja vesistökuormituksen seuranta

Kesällä 2015 Vesijärvellä oli viisi automaattista vedenlaadun mittausasemaa Myllysaaressa, Lankiluodossa, Enonselän keskisyvänteellä, Paimelanlahdella sekä Vähäselällä. Helsingin yliopiston hallinnoima Kajaanselän lautta ei ollut kesällä 2015 käytössä. Mittauslauttojen tulokset ovat olleet nähtävillä Vesijärvisäätiön verkkosivuilla. Vesijärveen tulevan kuormituksen arvioimiseksi Haritunjoessa, Myllyojassa ja Purailanviepässä oli käytössä automaattinen ja jatkuvatoiminen seuranta. Kuluneena vuonna aloitettiin myös koko Vesijärven valuma-alueen ojaseurantayhteistyö. Lahden seudun ympäristöpalvelut hoiti näytteenotot ensimmäistä kertaa koordinoidusti Lahden ja Hollolan lisäksi myös Asikkalan Vesijärveen laskevissa uomissa. Vesijärvisäätiö vastasi Asikkalan alueelta koituneista kustannuksista.

Vesijärven Enonselälle, Lankiluodon syvänteeseen asennettiin lokakuussa ympärivuotinen mittausasema, joka korvaa yhden avovesikaudella toimivan mittauslautan. Uusi mittausasema on suunniteltu Lahden seudun ympäristöpalveluiden, Jyväskylän yliopiston ja Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön yhteistyönä. Vastaavanlaisia vedenalaisia mittausasemia on suunniteltu tähän mennessä lähinnä meriolosuhteisiin.

Uusi ympärivuotinen mittausasema on kansainvälisessäkin mittakaavassa uudentyyppinen, sillä se kestää pohjoisille järville ominaisia vuodenaikojen vaihteluita. Ympärivuotisen mittausaseman tuottamat tulokset täydentävät jo olemassa olevaa vedenlaatuaineistoa, jota on kerätty velvoitetarkkailu- ja seurantaohjelmissa sekä avovesikauden aikaan automaattisilla mittauslautoilla. Olemassa olevat mittauslautat ovat uuden aseman asentamisen jälkeenkin tärkeitä, sillä Enonselän pohjan muodot rajaavat erillisiä syvännealueita, joiden olosuhteita uuden mittausaseman tuottamat tulokset eivät välttämättä kerro.

Uuden aseman antureiden mittaustarkkuudet ovat varsin hyviä. Esimerkiksi lämpötilaa pystytään mittaamaan jopa sata kertaa entistä tarkemmin. Vaikka näin pienillä lämpötilaeroilla ei ole biologista merkitystä, ne mahdollistavat fysikaalisten ilmiöiden, kuten virtausten, entistä tarkemman havainnoinnin ja tulkinnan. Uuden mittausaseman avulla on mahdollista seurata myös hapen kulumista alusvedessä ja happipitoisuuden harppauskerroksen kehitystä, mikä on vaikeaa harvalla syvyyssuuntaisella mittausaineistolla.

Yhdessä Vesijärven avovesikauden mittauslauttojen sekä velvoitetarkkailu- ja seurantaohjelmien kanssa uusi ympärivuotinen mittausasema muodostaa kattavan Enonselän tilan tarkkailuverkoston, mikä on perustana onnistuneille kunnostustoimenpiteille ja järven suojelulle. Kerättävää aineistoa voidaan hyödyntää järven kunnostuksen ja tutkimuksen lisäksi myös opetuksessa. Tulokset ovat jatkossa vapaasti kaikkien tarkasteltavana Internetissä.

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet

Vesijärvisäätiö oli mukana suunnittelemassa kesällä toteutettua Hollolan Purailanviepän allaskokonaisuuden kunnostamista sen toiminnan parantamiseksi ja Vesijärven ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Altaista tyhjennettiin ravinnerikkaita sedimenttejä ja paikoitellen niitä myös madallettiin, jotta kosteikkoon kasvaisi ravinteita sitovaa vesikasvillisuutta. Purailanviepä kerää vetensä laajalta alueelta, eikä altaita voida tilanpuutteen vuoksi rakentaa riittävän suuriksi uoman ylivirtaamatilanteisiin. Altaiden kunnostuksessa ylivirtaamatilanteiden aiheuttamia kapasiteetin ylityksiä pyrittiin välttämään rajoittamalla kosteikkoon ohjattavan veden määrää. Tulvatilanteissa osa vedestä menee jatkossa kosteikon ohi, mutta kosteikon lävitse virtaava vesi puhdistuu entistä tehokkaammin. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi Lahden seudun ympäristöpalvelut.

Vuoden aikana selvitettiin Vesijärveen laskeviin ojien ravinnekuormituksen vähentämis­mahdollisuuksia erilaisilla suodatinratkaisuilla. Suodattimiin käytiin tutustumassa mm. Yläneenjoen valuma-alueella, missä Pyhäjärvi-instituutti on testannut erilaisia ratkaisuita.

Hapetus

Vuonna 2015 Enonselällä oli yhdeksän hapetinta. Talvella 2014-2015 hapettimet 1-8 olivat käytössä 26.1 .-31.3. välisen ajan. Ennen talvihapetuksen aloitusta Lankiluodon syvänteellä havaittiin heikentynyt happitilanne ja voimakasta fosforipitoisuuden nousua. Hapetuksen aloittamisen jälkeen happitilanne kuitenkin koheni, sillä maaliskuun alkupuolella otettujen näytteiden perusteella sekä Lankiluodon että Enonsaaren syvänteen happitilanne oli erinomainen. Maaliskuun alkupuolella sekä Lankiluodon että Enonsaaren syvänteen pohjanläheisen veden kokonaisfosforipitoisuus oli päällysvettä hieman korkeampi, mutta happitilanne huomioon ottaen pitoisuusnousu ei johtunut sisäisestä kuormituksesta.

Alkukesällä 2015 Vesijärvi kiersi pitkään, aina kesäkuun puoliväliin asti. Hapetus aloitettiinkin vasta heinäkuun alussa, noin kuukautta myöhemmin kuin edellisenä kesänä. Lankiluodon syvänteen hapetin nro 3 käynnistettiin 3.7., loput hapettimet lähellä kuun puoliväliä. Lankiluodon syvänteen hapetin nro 2 pysähtyi lähes heti käynnistämisen jälkeen, ja saatiin korjauksen jälkeen toimintaan vasta heinäkuun lopulla. Enonsaaren syvänteen laitteet 4-6 olivat puolestaan sähkönjakelussa olleen katkoksen takia pois käytöstä noin viikon verran heinäkuun puolivälin paikkeilla, kun Enonsaareen johtavaan voimayhtiön syöttökaapeliin oli osunut laivan ankkuri. Hapettimen nro 8 syöttökaapeli sai vaurioita kyseisen voimayhtiön kaapelin korjausten yhteydessä ja laite olikin pois käytöstä koko kesän.

Enonsaaren, Lankiluodon ja Myllysaaren syvänteissä ei havaittu hapettomuutta kesän 2015 aikana. Heikkohappisetkin (happea <2 mg/1) hetket olivat lyhyitä, muutamien päivien pituisia. Syystäyskierron alkaessa syyskuun ensimmäisellä viikolla, Enonsaaren ja Lankiluodon syvänteiden pohjanläheisen veden lämpötila oli ehtinyt nousta 18 asteeseen. Mixox - hapetinlaitteiden vaikutus alusveden lämpötilaan oli odotetun kaltainen. Lankiluodon syvänteen alusveden, mutta myös päällysveden ravinnepitoisuudet nousivat alkukesän aikana, samaan aikaan vallinneesta hyvästä happitilanteesta huolimatta. Ravinnepitoisuuksien nousu liittynee resuspensioon, orgaanisen aineen hajoamiseen sekä sekoittumisolosuhteisiin, jotka nostivat alusveden ravinnerikkaampaa vettä ylempiin vesikerroksiin.

Hoitokalastus, petokalaistutukset ja virtavesikunnostukset

Hoitokalastukset jatkuivat Vesijärvellä vuonna 2015. Hoitokalastusta tehdään useiden eri tahojen toimesta lähes ympärivuotisesti. Vesijärven hoitokalastuksen tavoitteena on pyytää vähäarvoista kalaa 20 kg/ha. Hoitokalastus on tällä hetkellä ylläpitävää hoitokalastusta, joka estää muuten vähän pyydettyjen särkikalojen runsastumista. Vaikutus on myös kalataloutta edistävä, koska se pitää särkikalakannat pieninä ja takaa nuorille petokaloille vähemmän ravintokilpailijoita ja suuremmille sopivaa ravintokalaa. Myös petokaloilla on tärkeä merkitys särkikalojen runsastumisen ehkäisemisessä.

Vesijärvellä oli viime vuonna kaksi hoitokalastusta ammatikseen harjoittavaa yritystä. T:mi Ile' s Fisk vastasi rysäpyynnistä ja Jomiset Oy nuottapyynnistä. Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen työntekijät suorittivat rysä- ja nuottapyyntiä muun hoitotyön ohessa ja vesialueiden omistajat tekivät hoitokalastusta talkootyönä rysillä ja katiskoilla. Myös kalastusseurat osallistuvat hoitokalastukseen järjestämällä onki- ja pilkkikilpailuja.

Vuonna 2015 hoitokalastuksen 200 000 kg:n tavoitteesta jäätiin lähinnä piileväongelmien vuoksi jo toistamiseen selvästi, kun kokonaissaalis oli 113 000 kg. Sekin tosin on kansallisessa vertailussa erittäin suuri hoitokalastussaalis. Laskennallisesti hoitokalastussaaliin mukana poistui lähes 700 kg fosforia. Koko järven pinta-alaa kohti laskettuna hoitokalastussaalis oli vuonna 2015 10,3 kg/ha.

Haastaviin nuottausolosuhteisiin varauduttiin vuoden 2015 osalta jo etukäteen panostamalla rysäpyyntiin. Kevään rysäpyynnillä saatiinkin paikattua nuottauksen vajetta erityisesti Enonselän osalta, mutta rysillä ei kuitenkaan ole mahdollista päästä yhtä suuriin saaliisiin kuin nuottauksella parhaimmillaan. Hoitokalastuksen kohteena olivat ensisijaisesti särkikalat ja pyynnin kohdentaminen onnistui hyvin. Runsaimmat saalislajit olivat särki, salakka ja lahna. Suurin osa saaliista saatiin Enonselän ja Paimelanlahden alueilta, joissa hehtaarikohtainen saalis oli 29 kg/ha.

Vesijärven Lahdenpohjaan laskevan Virojoen kunnostus käynnistyi lokakuussa. Vesijärvessä on runsaan kuorekannan ansiosta hyvät ravintovarat taimenelle. Taimenta järvessä on kuitenkin ollut erittäin vähän, koska Vesijärveen laskevista joista ainoastaan Hammonjoessa on merkittävästi taimenen lisääntymisen kannalta välttämättömiä kivisiä koskipaikkoja. Virojoki virtailee enimmäkseen metsän keskellä ja siinä on pudotuskorkeutta 13 metriä, joten edellytykset taimenen kotiutumiselle ovat kunnossa. Virojoen kesälämpötiloja on tarkkailtu ja mittausten perusteella lämpötilat näyttäisivät pysyvän kesähelteilläkin riittävän viileinä taimenelle. Nyt alkaneen kunnostuksen tavoitteena on kunnostaa joen merkittävimmät koskipaikat sopiviksi taimenen kotiuttamiseen. Tavoitteena on saada kunnostukset valmiiksi ja ensimmäinen mätirasiaistutus tehtyä keväällä 2016. Virojoen kunnostus on Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen hanke, jossa yhteistyökumppaneina ja/ tai rahoittajina ovat Hämeen ELY­ Keskus, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Vesijärvisäätiö, Vesijärven kalastusalue ja Rudus Oy.

Vesijärvisäätiö rahoitti perinteisesti tammikuista pyydystalkootapahtumaa. 19.1. alkaneissa talkoissa korjattiin vanhoja hoitokalastusvälineitä, kuten rysiä sekä koottiin hoitokalastusta varten WEKE-katiskoja. Pyydystalkoissa kokeiltiin lauantaista avoimien ovien päivää, jolloin tapahtumaan pääsivät tutustumaan myös ne, joilla on arkipäivisin muita kiireitä. Valitettavasti lauantain kävijämäärä jäi melko vähäiseksi. Pyydystalkoiden yhteydessä järjestettiin myös kalastuksenvalvojan koulutus ja tentti, jonka suorittamalla pätevöityi kalastuksenvalvojaksi.

Vesikasvillisuuden poisto ja ruoppaukset

Ranta-alueiden ja vene- ja laivaväylien hoitoa jatkettiin niittojen avulla. Vesijärven niitot tehtiin heinä-elokuussa lintujen pesintäkauden päätyttyä. Niitot toteutettiin 10 alueella ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala oli noin 45 hehtaaria. Niitot organisoi Vesijärven kalastusalue ja toteutti rantapalvelu Jari Vuorela oy.

Lahdenpohjan luonnonsuojelualueen ruoppaustyöt saatettiin loppuun vuoden 2015 aikana. Massiivisen projektin tarkoituksena on saada vesi vaihtumaan alueella paremmin sekä estää suojeltujen luontoarvojen kuten linnuston ja täplälampikorennon katoaminen umpeenkasvun seurauksena. Hanke parantaa myös Lahdenpohjan maisemallista arvoa. Toimenpiteitä rahoittivat vuoden 2015 aikana Hämeen ely-keskus sekä Vesijärvisäätiö ja sen toteutuksesta vastasi vesiensuojeluaktiivi Risto Kauhala.

 

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET

Tutkimushankeyhteistyö

Vesijärvisäätiön tutkimusrahoitus kohdistuu hankkeille, joiden fokus on toteutettavien vesienhoidon toimenpiteiden lähtökohtien tai vaikuttavuuden arvioinnissa. Tutkimusrahoitusta kohdistettiin 2009 aloitetun linjan mukaisesti erityisesti hapetukseen liittyvään tutkimukseen. Helsingin yliopiston akvaattisten tieteiden laitoksen vetämänä selvitettiin sekä ravintoverkon rakennetta että lahnan kasvua Enonselällä. Useampana vuotena toistetun ravintoverkko­tutkimuksen päämääränä on hankkia välttämätöntä lisätietoa hapetuksen vaikutuksista Enonselän ulapan kalatiheyteen, kalabiomassaan ja lajijakaumaan. Helsingin yliopistossa toteutettiin myös eläinplanktonselvitys. Eläinplankton on avainyhteisö, jonka rakenteen perusteella voidaan tehdä päätelmiä järven ravinteikkuudesta, kalastosta ja ekologisesta tilasta sekä arvioida kunnostustoimien kuten hoitokalastuksen vaikutuksia. Tutkimus vahvisti käsitystä, että eläinplanktonin ja kasviplanktonin biomassan suhde on kääntynyt laskusuuntaan. Tämä antaa aiheen olettaa, että se tehokkuus jolla energiaa siirtyy Vesijärven ravintoverkossa alemmilta ravintoketjun tasoilta ylemmille, on viime vuosien kuluessa heikentynyt, mikä tarkoittaa kasvavien levähaittojen riskiä.

Vuoden 2015 aikana valmistui myös Pauliina  Salmen vuonna 2010 aloittama väitöskirjatutkimus siitä, miten leväyhteisö talvehtii. Väitöskirjatyötä ohjasi professori Kalevi Salonen Jyväskylän yliopistosta. Vesijärvisäätiön rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin mm. kuinka Enonselän koneellinen hapetus vaikuttaa talviaikaiseen leväyhteisöön, ja millaisella hapettimien käytöllä parhaiten voidaan estää haitalliset leväesiintymät.

Vuoden aikana järjestettiin Vesijärvisäätiön ja Helsingin yliopiston yhteisrahoitteisen Tenure Track -apulaisprofessuurin haku- ja valintaprosessi. Ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen oli mukana arvioimassa kandidaatteja. Tehtävään valittiin PhD Tom Jilbert, jonka odotetaan kokoavan tutkimusryhmän Vesijärvi-tutkimukseen ja keräävän sellaista tutkimusrahoitusta, johon olemassa olleilla rakenteilla oli mahdotonta päästä käsiksi. Jilbertin odotetaan myös entisestään jäntevöittävän ja koordinoivan Vesijärvellä tehtävää tutkimusta.

Yhteisillä vesillä

Toimintavuonna päättyi Pyhäjärvi-instituutin vetämä, vuonna 2012 alkanut "Yhteisillä vesillä" -hanke, jossa Vesijärvisäätiö oli mukana yhtenä hankepartnerina. ESR-osarahoitteisen hankkeen loppuaikana panostettiin Puhdas Vesijärvi -sivujen sisällön kehittämiseen ja muiden tuottamien materiaalien linkittämiseen sivuille sekä some-näkyvyyden parantamiseen. Lisäksi muunnettiin hankeblogina toiminut Yhteisillä vesillä -blogi yleisemmäksi vesistön hoidosta kertovaksi areenaksi, joka jää toimimaan hankkeen päätyttyä. Työpajoja, joissa kerrottiin vesienhoidosta ja aktivoitiin kansalaisia, oli kaksi. Ensimmäinen järjestettiin pyydystalkoiden yhteydessä ja toinen ruovikoiden niiton parissa Vesijärvellä Lions Club Pirunpesän kanssa.

Yhteisillä aalloilla

Hämeen ammattikorkeakoulun , Vanajavesikeskuksen ja Vesijärvisäätiön viestintähanke Yhteisillä aalloilla käynnistyi 1.9.2015. Tavoitteena on pääasiassa viestinnällisin keinoin ja demotapahtumin parantaa ihmisten tietoisuutta ja osaamista sekä lisätä omaehtoista työtä vesienhoidon alalla koko Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Loppuvuodesta jäijestettiin kaksi hanketilaisuutta, Nastolan vesistöilta ja Vesijärvi-viikko 2016 -tapahtuman ensimmäinen sidosryhmätilaisuus. Lisäksi osallistuttiin uuden Vesijärvi-esitteen kokoamiseen.

Laaja-alainen vesienhoidon toimenpiteiden toteutusta tukeva hanke

Pyhäjärvi-instituutin kanssa yhteistyössä toteutettava hanke alkoi kesällä. Ympäristöministeriön rahoituksella toteutettavassa kokonaisuudessa testataan ja kerätään kokemuksia innovatiivisista tai vähemmän käytetyistä vesienhoidon menetelmistä. Kokemukset kirjataan ja jaetaan hyödynnettäväksi kaikille kiinnostuneille vesienhoidon toimijoille. Vesijärvisäätiön osalta syksyn toiminta keskittyi Enonselän hapettamiseen ja Haritunjoen suodatinkokeilujen suunnitteluun.

 

VIESTINTÄ, TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOITUMINEN

Puhdas Vesijärvi -uutiskirje

Vesijärvisäätiö lähetti vuonna 2015 yleisiä Puhdas Vesijärvi -sähköisiä uutiskirjeitä tavoitteen mukaisesti kerran kuukaudessa eli 12 kpl. Kokonaisjakelu oli noin 1000 kpl. Entiseen tapaan uutiskirjeessä kerrottiin säätiön toiminnan lisäksi mahdollisuuksien mukaan myös lähimpien sidosryhmien, kuten Lahden seudun ympäristöpalvelujen, Vesijärven ystävien ja Päijät­-Hämeen Kalatalouskeskuksen toiminnasta. Uutiskirjeiden lisäksi lähetettiin 8 erillistä kummikirjettä. Lisäksi jokaiselle uudelle kummille lähetettiin Tervetuloa kummiksi -kirje. Uutiskirjejakelu käsittää myös eri mediat. Erillisiä mediatiedotteita lähetettiin 10.

Facebook

Säätiön Facebook-sivulla I love Vesijärvi oli vuoden lopussa 2204 tykkääjää. Määrä on yli kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna, joten voidaan todeta että kesäkuussa 2015 aloitettu maksullinen FB-markkinointi on ollut kannattavaa näkyvyyden lisäämisen kannalta. 69 % ryhmän tykkääjistä on naisia. Kaikkein potentiaalisimmiksi tykkääjiksi on havaittu 35-64- vuotiaat naiset Lahdesta ja Hollolasta, joten usein markkinointia on tietoisesti kohdennettu heihin. Eniten kiinnostusta herätti 19. lokakuuta julkaistu kuva syksyisestä satamasta: kuvalla on 3400 näyttökertaa ja 196 tykkäystä. Muutenkin kuvajulkaisut tuntuivat kiinnostavan monia enemmän kuin tekstit. Tekstipainotteisista julkaisuista mielenkiintoa herättivät blogiteksti Vesijärvi-kurnmi Matti Mäyränpäästä, Ylen uutinen järvikalojen jalostamisesta pihveiksi ja ESS:n juttu Virojoen kunnostamisesta talkoovoimin Vesijärven taimenia varten.

Lähisidosryhmien kanssa yhteisellä Vesijärvi puhtaaksi -ryhmällä on nyt 441 tykkääjää, eli vuodessa kasvua on tapahtunut 61 henkilön verran. Ryhmää ei ole markkinoitu, joka osaltaan selittää maltillisen kasvun. Tykkääjät jakautuvat tällä hetkellä hyvin tasaisesti naisiin ja miehiin. Kiinnostavin julkaisu oli 4.12. ryhmään linkitetty ESS:n juttu "Ojat syöttävät entistä vähemmän levänruokaa Vesijärveen - fosforikuormituksessa tuntuva lasku". Julkaisu tavoitti 1956 henkilöä ja sai 71 tykkäystä.

Instagram

Instagram-tili Ilovevesijarvi otettiin käyttöön kesällä 2015, ja vuoden loppuun mennessä seuraajia on kertynyt 94. Seuraajamäärän kasvu on ollut hidasta, mutta kuitenkin varmaa. Alussa hyvän lisän Instagram-näkyvyyden saamiseksi toi kuvakilpailu, joka oli käynnissä läpi kesän. Uusia seuraajia on tullut tasaisesti myös siten, että on itse ollut aktiivinen ja käynyt vaikkapa tykkäämässä muiden käyttäjien Vesijärvi-kuvista. Hashtageilla #ilovevesijarvi ja #ilovevesijärvi on merkitty tähän mennessä reilut 400 kuvaa.

Mediatyö

Alkukesästä järjestettiin Vesijärvisäätiön ensimmäinen mediaretki, joka kohdennettiin erityisesti Ympäristötoimittajien ja Maataloustoimittajien yhdistysten jäsenille. Päivään osallistui kahdeksan toimittajaa tai valokuvaajaa. Heille esiteltiin kosteikkotyötä, Vesijärven kalaruokaa, Vesijärvi-tutkimusta ja seurantaa.

Vuonna 2015 säätiön oman mediaseurannan mukaan Vesijärvisäätiöstä tai säätiön toimialueen vesistöistä oli printti- tai nettimediassa 75 juttua, 8 rnielipidekirjoitusta ja 4 pääkirjoitusta. Määrä oli suurempi kuin edeltävänä vuonna (56 juttua, 3 mielipidettä ja 2 pääkirjoitusta). Printtimediassa oltiin esillä ylivoimaisesti eniten Etelä-Suomen Sanomissa, joka julkaisi suurimman osan lehdessä olleista jutuista myös netissä. Myös mm. Uusi Lahti, Helsingin Sanomat, Seutuneloset, Suomen Luonto, Kymen Sanomat sekä Vesi ja Veneily julkaisivat säätiöön ja alueen vesistöihin liittyviä juttuja. Radiossa oltiin esillä kahdessa Radio Voiman suorassa haastattelussa ja tv:n puolella YLE Hämeen paikallisuutisissa.

Lahti Energian uusi voimalaitoshanke puhutti paljon alkuvuodesta, ja aiheesta oli harva se päivä uutisointia ja kannanottoja. Kesällä riitti juttuja sinilevien esiintymisestä ja vuoden viime metreillä keskustelua herätti erityisesti varaviemäri, jonka rakentaminen Kariniemen puhdistamosta Hennalaan ja edelleen siitä Porvoonjokeen pienentäisi merkittävästi Enonselkään kohdistuvaa hulevesikuormitusta.

World Water Forum

Maailman suurin vesialan tapahtuma World Water Forum järjestettiin 12. - 17.4. tällä kertaa Etelä-Korean Daegussa. Vesifoorumiin kokoontui vesialan asiantuntijoita yli 150 maasta keskustelemaan kiinnostavista vesien hoitoon ja vesihuoltoon liittyvistä teemoista. Vesijärvisäätiö oli mukana kolmatta kertaa. Säätiön ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen osallistui kahteen Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun, joissa käsiteltiin kokemuksia ja näkemyksiä eri toimijoiden yhteistyöstä vesien hoidossa. Vesifoorumi tarjosi myös runsaasti uusia näkemyksiä mm. maan tiivistymisen ja pintavalunnan lisääntymisen haitallisista ympäristövaikutuksista.

Muita viestintään ja verkostoitumiseen liittyviä aktiviteetteja

Vesijärvisäätiö osallistui aktiivisesti mm.  kansallisen vesistökunnostusverkoston toimintaan sekä Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän ja Lahden seurakuntien ympäristötoimikunnan työhön. Suuri osa viestintäaktiviteeteista tapahtui toimintakertomuksen liitteeseen kirjattujen monimuotoisten tapahtumien yhteydessä ja niiden kautta.

Vuoden Vesijärvi-kummi Pertti "Petteri" Hietamies järjesti kolme yhteislaulutilaisuutta, joista kaksi oli Lahden matkustajasatamassa ja yksi Hollolan kirjastolla. Hietamies esiintyi myös sataman kirpputoritapahtumissa kaksi kertaa. Tilaisuuksista kolmessa käytiin kertomassa Vesijärvi-työstä.

Ensimmäinen Vesijärven hyväksi luotu ravintolapäivä syntyi Mukkulan Jaivalaiturille talkoolainen Leena Sorvalin ideoimana. Rannalla viihdytti myös Salonkiorkesteri.

Tammikuisiin Pyydystalkoisiin pystytettiin Vesijärvi - Salpausselkien tytär -näyttely sekä toimitettiin paikalle Maaseudun sivistysliiton mielenkiintoinen kalannahkatuotteita esittelevä vitriini. Syyskuun alussa osallistuttiin Ympäristökylä -tapahtumaan Lahden torilla.

Vesijärvisäätiö oli mukana myös Suomen Moottoripyörämuseon Cleantech-tapahtumassa särkiburger-tarjoilulla ja arpajaisilla. Vesijärvi saatiin esille myös museon uuteen esitteeseen. Säätiö uusi omankin esitteensä yhteistyössä JS/Suomen kanssa. Esitteessä kuvataan sekä keskeisiä vesienhoidon toimia että säätiön varainhankintaan liittyviä asioita.

Erityisesti lapsille suunnatuista tapahtumista osallistuttiin materiaalein Lahden Taidelauantain tapahtumaan Renorin tiloissa sekä jaettiin Vesijärvi-ilmapalloja Pikku-Veskun Puuhapiknikillä.

 

VARAINHANKINTA

Säätiön tuloslaskelmassa varainhankinta käsittää tuotemyynnin, varainhankintatapahtumat sekä lähinnä yksittäisille ihmisille suunnatut keräykset ja kampanjat. Suurin osa varainhankinnan tuotoista tuli kummimaksuista (7086,00 €), tapahtumatuotoista (3994,25 €) ja merkkipäivälahjoituksista (3095 €). Lipaskeräykset tuottivat 1308,76 €. Vuonna 2015 koko varainhankinnan tuotto oli yhteensä 17294,31 €. Kuluja aiheutui 916,60 €, joten varainhankinnan kate oli 16 377,71 €. Tulos on pienin Vesijärvisäätiön historiassa.

 

TALOUS JA RAHOITUS

Vuonna 2015 säätiöllä oli 11 vähintään kolmevuotisen sopimuksen tehnyttä päätukijaa: DNA, Etelä-Suomen Sanomat, Fazer, Hartwall, Kemppi, Koiviston Auto, L-Fashion Group, Lahden Järvimatkailu, Lahden Teollisuusseura, Mainostoimisto Ilme sekä Päijät-Hämeen Osuuspankki. Päätukijoiden ohessa säätiöllä oli vuonna 2015 viisi keskitason Vellamo-tukijaa: Helmi Säästöpankki ja Padasjoen Säästöpankkisäätiö, Rapala-rahasto, Renor, Talenom ja Teknoware sekä suurempi joukko vaihtelevilla summilla toimintaa rahoittavia tukijoita.

Vesijärven kunnista Lahden kaupunki on sitoutunut osallistumaan Vesijärvisäätiön rahoitukseen 100 000 €:n osuudella, Hollolan kunta 38 000 €:n osuudella ja Asikkalan kunta 8600 €:n osuudella. Näiden lisäksi kaupungin yhtiöt Lahti Aqua ja Lahti Energia ovat keskeisiä Vesijärvisäätiön rahoittajia. Lahti Aquan vuotuinen rahoitusosuus on 100 000 € ja Lahti Energian 50 000 €.

Osa säätiön laskennallisesta perusrahoituksesta koostuu yrityksiltä ja muilta yhteistyökumppanilta saadusta ns. partner-työstä, joka kattaa säätiön työssä tarvittavia palveluita, tuotteita tai näkyvyyttä. Partner-työn arvo oli edellisen vuosien tapaan huomattava. Se sisälsi ilmoitustilaa Etelä-Suomen Sanomissa, Mainostoimisto Ilmeen palvelua sekä emeritusprofessori Kalevi Salosen tutkimustyöpanosta.

Vuonna 2015 Vesijärvisäätiön varsinaisen toiminnan tulorahoitus oli koko säätiön toiminta­ ajan pienin 363 485,37 €. Summassa on otettava huomioon, että Lahti Aqua maksoi suoraan Vesijärvi-ohjelman mukaisien toimenpiteiden kustannuksia 50 000 €:n arvosta ja näin ollen Vesijärvisäätiön kirjanpidossa näkyy vain puolet budjetoidusta Lahti Aqua rahoitusosuudesta. Tilikauden koko toiminnan tulos oli 57 417,71 € alijäämäinen.

 

LIITE

Vuoden 2015 tilaisuuksia ja tapahtumia

19. - 30.1. Pyydystalkoot
28.2. Puhtaan Vesijärven pilkkikisat
26.2. Suomil100Foorum -gaala
28.2. LC Hollola Pirunpesän taiviniittotalkoot Asikkalan Korpilahdella
4.3. Kansallisen vesistökunnostusverkoston kokous Helsingissä
9.3. Vesijärvi-esittely Lahden Seudun Omakotiyhdistyksen hallitukselle
12.3. Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan kokous
25.3 Kiira-hankkeen
keskustelutilaisuudet vesialueiden hallinnon kehittämisestä Kalliolan koululla
26.3. Kiira-hankkeen keskustelutilaisuudet vesialueiden hallinnon kehittämisestä Paimelan koululla
7.4. Heidi Pakarinen -postimerkin myyntitapahtuma Trion postilla ja Lapoex-näyttelyn tuomarointi
12.-17.4. World Water Forum Etelä-Korean Daegussa
27.4. Vesijärvisäätiön valtuuskunnan kokous
28.4. Enonselkä-ilta Tiedekahvila Fellmanniassa
4.5. Päätukijatapaaminen Fazer Myllyllä
5.5. Kummitapaaminen Koko perheen lintuilta Vesijärven satamassa -tapahtumassa
19.5. Toimittajien retkipäivä Vesijärvelle
20.5. Valtakunnallisen kalastuspäivän päätapahtuma Pikku-Vesijärvellä
20.5. Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoirnikunnan kokous
26.5. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
27.5. Kansallisen vesistökunnostusverkoston kokous Helsingissä
29.5. Säätiön apurahatutkija Pauliina Salmen väitöstilaisuus
9. - 11.6. Kansallisen vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Raumalla
11.6. Sataman laulut - yhteislaulutilaisuus
12.8. Sataman laulut - yhteislaulu tilaisuus
15.8. Pikku-Veskun puuha-piknik
16.8. Ravintolapäivän tapahtuma Mukkulan laiturilla
22.8. Järvikalapäivä
28.8. Cleantech-tapahtuma Suomen Moottoripyörämuseolla
5.9. Ympäristökylä
5.9. Taidelauantai
12.10. Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoirnikunnan kokous
14.10 Vesijärvi-sorsastus Laitialassa
22.10. Vesijärvi-esittely Ankkurin miestenkerhossa
1.-25.10. Vesijärvi tilkkutöissä - näyttely Lehtiojan palvelukeskuksessa
29.10. Nastolan vesistöinfo, Yhteisillä aalloilla -hanke
5.11. Järvien hoito 2030 tulevaisuus verstas
10.11. Vesijärvi-esitys POP:n asiakastilaisuudessa
10.11. Lahden tiedepäivä
19.11. Vesijärvisäätiön valtuuskunnan kokous
24.11. Vesijärvi-viikko 2016 sidosryhmätilaisuus, Yhteisillä aalloilla -hanke
25.11. Cision Oy:n Some markkinoinnissa aamiaissessio, Helsinki
25.11. Lahden seurakuntayhtymän ympäristötoimikunnan kokous
26.11. Sinisen biotalouden asiantuntijatyöpaja
7.12. Kansallisen vesistökunnostusverkoston kokous Helsingissä
21.12. Valtuuskunnan, hallituksen ja päätukijoiden joululounas kaupungintalolla