Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Toimintakertomus vuodelta 2012

 

VALTUUSKUNTA, HALLITUS JA YHTEISTYÖKUMPPANIT

Vesijärvisäätiön valtuuskunta

Säätiön hallintoelimiä ovat valtuuskunta ja hallitus. Valtuuskunta kokoontui vuonna 2012 kaksi kertaa. Valtuuskunnan kevätkokous pidettiin 27.4.2012 ja syyskokous 16.11.2012. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Iiro Viinanen ja varapuheenjohtajana Kari Salmi. Valtuuskuntaan kuuluivat:

Lahden kaupungin nimeämät: kustannuspäällikkö Sonja Falk, pieneläinhoidon opettaja Mari Jänisniemi-Honkala, yrittäjä Kari Salmi, kansanedustaja, yrittäjä, Ilkka Viljanen 

Hollolan kunnan nimeämät: B. Sc Harri Kempas, kalastaja Rauno Lampinen, varatuomari Pasi Pälsi, vartija Anna-Kaarina Taarasti

Asikkalan kunnan nimeämät: yrittäjä, toimitusjohtaja Sauli Pakkanen, maanviljelijä Heikki Toukola, mmyo, eläkeläinen Kirsi Viikilä, kodinhoitaja Eila Vornanen

Esan Kirjapaino Oy:n nimeämät: ympäristöneuvos Saara Bäck, päätoimittaja Heikki Hakala, toimitusjohtaja Martti Lipponen, ohjelmajohtaja Mari Pantsar-Kallio

Kemppi Oy:n nimeämät: kehityspäällikkö Teresa Kemppi-Vasama, toimitusjohtaja Anssi Rantasalo, ekonomi Jarmo Rytilahti, DI Iiro Viinanen

Lahden Teollisuusseura ry:n nimeämät: varatoimitusjohtaja Hannu Katajamäki, toimitusjohtaja Vesa Luhtanen, Teollisuusseuran klubipäällikkö Pekka Pöllänen, tuotehallintapäällikkö Jaana Suur-Askola

 

Vesijärvisäätiön hallitus

Vesijärvisäätiön hallitus kokoontui 5 kertaa. Hallitukseen kuuluivat:
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Lahti (pj)
Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollola
Hallituksen puheenjohtaja Jouko Kemppi, Kemppi Oy
Toimitusjohtaja Jukka Ottela, Esan kirjapaino Oy.

Neuvonantajaryhmä

Hallituksella on myös ollut käytettävissään neuvonantajaryhmä, joka toimii säätiön hallituksen tieteellisenä neuvonantajana, ja joka voi arvioida eri kunnostus- ja hoitomenetelmien käytettävyyttä, seurata ja arvioida puhdasvesijärvi-ohjelman toteutuksen tuloksia, antaa konkreettisia toimenpidesuosituksia ja käsitellä hallituksen pyynnöstä säätiön rahoituspäätöksiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmään kuuluivat:

Prof. Timo Huttula, Jyväskylän yliopisto
Prof. Jukka Horppila, Helsingin yliopisto
Limnologi Juha Keto
Yliopistonlehtori Anne Ojala, Helsingin yliopisto
Tutkija Jukka Ruuhijärvi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Koulutusjohtaja Janne Salminen, Lahden ammattikorkeakoulu
Prof. Kalevi Salonen, Jyväskylän yliopisto
Prof. Jouko Sarvala, Turun yliopisto
Prof. Pertti Vakkilainen, Teknillinen korkeakoulu

Ryhmä ei kokoontunut tässä kokoonpanossa kertaakaan vuoden 2012 aikana, mutta suurin osa ryhmän jäsenistä osallistui hapetustutkimuksen ympärille koottuun ad hoc -ryhmään sekä lisäksi käytännön tutkimusaktiviteetteihin ja niiden etenemistä arvioiviin työkokouksiin.

Säätiön henkilöstö

Säätiön ohjelmajohtajana toimi FT, VTM Heikki Mäkinen. Asiamiehen tehtäviä hoiti yrittäjä (ProMeeting Oy), HSO-sihteeri Helena Ikonen. Säätiön viestintähenkilönä ja SYKE-vetoisen "Gisbloom"- hankkeen yhteyshenkilönä jatkoi MMM Irma Peltola. Hän otti hoitaakseen myös 1.8. alkaneen Pyhäjärvi-instituutin vetämän "Yhteisillä vesillä" -hankkeen käytännön toimenpiteet. Säätiö vahvisti vuoden aikana projektikantaansa: 1.3. alkaneen "Järvi Hoi"-hankeen projektipäälliköksi palkattiin ETM Kaj Loman, ja 1.5. alkaneen "Melli"-hankkeen projektipäälliköksi FM Anne Aaltonen.

Tukijat

Vuonna 2012 säätiöllä oli 16 päätukijaa, jotka ovat sitoutuneet rahoittamaan säätiön toimintaa vuosittain vähintään kymmenellä tuhannella eurolla vuosina 2011 - 2013. Päätukijoita olivat: BE-Group, DNA, Etelä-Suomen Sanomat, Fazer Leipomot, Hartwall, Hämeenmaa, Imageneering, Kemppi Oy, L-Fashion Group, Lahden Järvimatkailu, Lahden Sähkö ja Kone, Lahden Teollisuusseura, Lahti Aqua, Lahti Energia, Päijät-Hämeen Osuuspankki ja Uponor. Päätukijoiden lisäksi säätiöllä oli vuonna 2012 joukko vaihtelevilla summilla toimintaa rahoittavia tukijoita.

VUODEN 2012 TILAISUUKSIA JA TAPAHTUMIA

Vesijärvisäätiön järjestämät tilaisuudet

1.2. - 2.2. Hankesuunnittelutilaisuus Skånen Hässleholmissa
10.3. Puhtaan Vesijärven Pilkkikisa
14.3. Paneelikeskustelu World Water Forumissa Marseillessa
27.4. Vesijärvisäätiön valtuuskunnan kokous
9.5. - 10.5 Järvi Hoi -hankkeen kick off -kokous Sibelius-talossa
12.5. Vesijärvi-tuotteiden myyntipäivä Sokoksessa
5.6. Vesijärvi-tuotteiden myyntipäivä Sokoksessa
8.6. Hämeen ely-keskuksen kuntakierroksen keskustelutilaisuus
18.6. Tutustuminen järvikunnostuskohteisiin Lappeenrannassa
20.6. Tutustuminen järvikunnostuskohteisiin Oulun seudulla
26.6.   Vesijärvi-tuotteiden myyntipäivä Sokoksessa
4.7.   Vesijärvi-tuotteiden myyntipäivä Sokoksessa
19.9. Järvi Hoi -hankkeen työpaja Sibelius-talossa
27.9. Yhteistyöpalaveri LAMK:n kanssa
2.10. - 4.10. Järvi Hoi - hankkeen työpaja Christinehoffissa Skånessa
16.11. Vesijärvisäätiön valtuuskunnan kokous
19.11. Yhteistyöpalaveri Päijät-Hämeen kumppanuuskeskushankkeen kanssa
26.11. Satavesi-ohjelman tutustumiskäynti Vesijärvisäätiöön
5.12. Tutustumiskäynti Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitokselle
13.12. Yhteistyökumppanitilaisuus joulutorilla

 

Mukana seuraavissa:

18.1. Vesistökunnostusstrategiatyöryhmän raportin luovutus ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokalle
26.1. Vesistökunnostusverkoston lanseeraustilaisuus SYKEssä
4.2. Vesijärvi Bowl -jenkkifutisturnaus
24.2. Vesijärvi-info Lahden Rotary-klubille
24.2. Yhteistyökumppanitilaisuus Vesijärven käytännön toimijoiden kanssa
10.3. Vesijärvi-info Hämeen luonnonsuojelupiirille
12.3. - 16.3. World Water Forum, Marseille
22.3. Ahdin Parta - laulunäytelmä Felix Krohn -salissa, osana Länsiharjun koulun 140-v. juhlaa
27.3. Vesijärvi-näytelmän kirjoituskilpailun palkintojenjako ESS:ssa
28.3. Vesijärvi-info Asikkalan luonnonystäville Vääksyssä
10.4. Vesijärvi-info ja lahjoituksen vastaanottaminen Lahden Soroptimistiklubilla
16.4. Gisbloom-hankkeen EU-monitorointi SYKEssä
18.4. Vesijärvi-info ja yhteistyökeskustelu BalticCompass -hankkeelle HELCOM:ssa
18.4. Askonalueen minimessut
1.5. Lahden teollisuusseuran Vapunpäivän juhla
4.5. EU-päivän paneelikeskustelu Lahden pääkirjaston auditoriossa
7.5. Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
7.5. Vesijärvi-info Vesteråsin kaupungin delegaatiolle
31.5. Järvikalapäivä Siikaniemessä
3.6. Classic-mopojen Vesijärvi-kierros
11.6. Vesijärvi-info Vesijärven Rotary-klubille
15.6. Vesijärvi-esitys ja maastokäynti Salpauksen ympäristökurssilla
3.7. Puujoen kosteikkosuunnittelutyön esittelytilaisuus
21.7. Mommilanjärven soutelu -tapahtuma yhdessä Vanajavesi-keskuksen kanssa
15.8. Nastolan kalastusalueen nuotankunnostustalkoot
20.8. Vesijärvi-info Lahden kaupunginhallitukselle
23.8. Yhteistyötapaaminen Vanajavesi-keskuksen kanssa
26.8. Mega Enonsaari Challenge -kuntouintitapahtuma
29.8. Nuorten kalatuspäivä
11.9. - 12.9. Valtakunnalliset vesistökunnostuspäivät Konnevedellä
14.- 16.9. Lahden kalamarkkinat
14.9. Vesiensuojeluseminaari Sibelius-talossa
18.9. Vesijärvi-info sotaveteraaneille
19.9. Aktiivi-verkoston tuotteistusseminaari Helsingissä
20.9. Lahen reilu ympäristökylä -tapahtuma
25.9. Kilpiäisten-Lehtolan omakotiyhdistyksen historiikin julkistaminen
25.10. Lahden seurakuntayhtymän ympäristökatselmus
1.11. Paikkatietoasiantuntijapäivä
19.11. Yhteistyöpalaveri Päijät-Hämeen kumppanuuskeskushankkeen kanssa
21.11. Ravintoverkkokunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari Kankaanpäässä
22.11. Taidehuutokauppa Lahden Messujen Lahti Business up-iltamissa
27.11. - 28.11. Gisbloom-workshop SYKEssä
17.12. Matjärvi-glögitilaisuus Pyhäniemessä

Vesijärvi-ständit olivat esillä:

11.5. - 31.5 Hollolan lukiossa
14.9. Vesiensuojeluseminaarissa Sibelius-talossa

VESIENHOIDON TOIMENPITEET

Veden laadun, ekologisen tilan ja vesistökuormituksen seuranta

Kesällä 2012 Vesijärvellä oli kuusi automaattista vedenlaadun mittausasemaa Myllysaaressa, Lankiluodossa, Harvasaaressa, Enonselän keskisyvänteellä, Paimelanlahdella sekä Kajaanselällä. Mittauslauttojen tulokset ovat olleet nähtävillä Vesijärvisäätiön verkkosivuilla. Vesijärveen tulevan kuormituksen arvioimiseksi Myllyojassa ja Purailanviepässä oli käytössä automaattinen ja jatkuvatoiminen seuranta.

Kesällä osallistuttiin valtakunnalliseen SYKEn organisoimaan kansalaisseurantojen edistämiseen tarkoitetun jokamiehen mittauslaitteen testaamiseen. Mittauslaitetta testattiin Pukalanjärvellä ja Kajaanselällä.

 

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet

Vuoden 2009 lopulla valmistuneiden Vesijärven valuma-alueen kosteikkojen yleissuunnitelman sekä suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman pohjalta viljelijöille markkinoitiin Vesijärvisäätiön palveluita hankkeiden liikkeelle saamiseksi. Myllyojan alaosan puusto raivattiin keväällä kosteikkorakentamisen tieltä ja samalla laadittiin täsmällisemmät toteuttamissuunnitelmat. Valitettavasti loppukesän ja syksyn sateisuudesta johtunut maan pehmeys ja suuret virtaamat estivät kosteikkojen toteuttamisen useilla muillakin kohteilla vuoden 2012 aikana. Parempia olosuhteita jäivät odottamaan Myllyojan lisäksi mm. Hahmajärven, Kutajärven, Matjärven ja Upilanojan kosteikot. Kosteikkokohteita toteutuikin vuoden 2012 aikana vain kolme. Toteutuneet kohteet olivat Kutajoella, Matjärvellä, ja metsäkeskus Häme-Uusimaan toteuttamana ja kustantamana Mustojassa. Yhteistyökumppaneina kosteikkojen ja laskeutusaltaiden suunnittelussa ja toteutuksessa olivat Suomen Riistakeskuksen Laitialan toimipaikka, Matjärven suojeluyhdistys ry sekä Kosteikkosuunnittelu & vesienhoito LimnoFin oy.
Heinäkuussa aloitettiin koe, jonka yhtenä tarkoituksena on kosteikkojen tehokkuuden parantaminen. Kokeessa testataan EKO/GRID-menetelmää, jota on menestyksellisesti käytetty hiilivedyillä saastuneiden maiden ja pohjavesien puhdistamiseen. Siinä maahan muodostetaan sähkökenttä, jonka ominaisuuksia säädetään tietyin algoritmein sitä varten suunnitellun säätöyksikön avulla. Syntyvien reaktioiden myötä mm. hiilivetyjä hajoaa ja olosuhteiden lähellä pohjaa odotetaan tulevan hapellisemmiksi. Alustavien tulosten pohjalta tekniikalla saatetaan myös kyetä pienentämään vesipatsaan ravinnemääriä. Tekniikan ideoija on Eko Harden Technologies Oy.
ProAgria Hämeen kanssa suunniteltiin yhdessä maatilojen kokonaisvaltaisen ympäristö-neuvonnan mallia, jossa pyritään edistämään maatilojen vesiensuojelutyötä. Yhteistyöhön hakeuduttiin mm. "Huomisen hämäläinen maatila" -hankkeen kanssa, tavoitteena löytää päijäthämäläisiä pilottitiloja kevennetyn ympäristöneuvontamallin testaamiseen.

 

Hapetus

Talvella 2011 - 2012 Vesijärvi jäätyi tammikuun alussa. Hapetinlaitteet käynnistettiin talveksi vaiheittain välillä13.1. - 8.2. Hapettimet toimivat aina maaliskuun lopulle asti, jolloin ne pysäytettiin kevään ajaksi. Kesähapetus kaikilla hapetinlaitteilla aloitettiin 4.6.2012. Kesän aikana kolmen hapettimien toiminnassa oli pieniä 1 - 2 päivän katkoksia, mutta muutoin kaikki hapettimet olivat toiminnassa, kunnes ne pysäytettiin vesimassan lämpötilaerojen tasaannuttua täyskierrossa 13.8.12. Vesimassa kerrostui kuitenkin uudelleen, ja yhtä lukuun ottamatta muut laitteet käynnistettiin taas 23.8.12. Kaikki hapettimet pysäytettiin 7.9.2012 syystäyskierron ajaksi ja ne olivat pois päältä aina 28.12.2012 asti, jolloin ne käynnistettiin talven 2012 -2013 ajaksi.

Hapetuksen vaikutuksia arvioi ryhmä, joka kokoontui hiukan vaihtelevissa kokoonpanoissa, mutta johon kuuluivat mm. professorit Kalevi Salonen ja Jukka Horppila, yliopistonlehtori Anne Ojala, tutkijat Jukka Ruuhijärvi ja Pauliina Salmi, vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin, toimitusjohtaja Erkki Saarijärvi, toiminnanjohtaja Jari Hagman sekä ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen.

Hapetuksen vaikutuksia voidaan kunnolla arvioida vasta muutamien vuosien kuluttua, mutta ensimmäiset tulokset ovat olleet erityisesti talviajalta melko lupaavia. Happitilanne pysyi hyvänä koko talven 2011 - 2012 sekä Lankiluodon että Enonsaaren syvänteissä. Sisäistä kuormitusta ei havaittu. Avovesikaudella 2012 hapetus piti Lankiluodon syvänteen juuri ja juuri hapellisena koko kesän. Enonsaaren syvänteellä pohjan hapettomia päiviä oli seitsemän ja heikkohappista jaksoa noin kuukauden ajan. Ennen hapetuksen aloittamista kesällä 2009 hapetonta aikaa oli Enonsaaren syvänteen pohjalla noin kolme kuukautta, joten tilanne on tässä suhteessa parantunut huomattavasti. Samanaikaisesti näyttää kuitenkin siltä, että hapettomuusongelmat ovat merkittävästi lisääntyneet Vesijärven pohjoisosassa Kajaanselällä.

Hoitokalastus ja kalaistutukset

Vuonna 2012 oli neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin Vesijärven hoitokalastuksessa yllettiin järven käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaiseen 200 000 kg:n tavoitteeseen. Määrästä yli puolet kalasti ulkopuolinen kalastusyrittäjä loppusyksyllä. Vesijärvisäätiö tuki hoitokalastusta Kajaanselällä. Lahden ja Hollolan alueella hoitokalastusta rahoitettiin Vesijärvi-ohjelmasta Lahden seudun ympäristöpalveluiden kautta.

Vesijärvisäätiö oli rahoittamassa perinteistä jo kahdettakymmenettä kerran järjestettyä pyydystalkootapahtumaa ja siihen liittyvää risteilyä. Talkoiden aikana korjattiin neljä nuottaa, tehtiin rysäaita, koottiin viisikymmentä Weke- katiskaa, valmistettiin kahdeksan isoa verkkoloukkua, kuusitoista kanuloukkuja sekä kaksikymmentäkahdeksan minkkiloukkua. Talkoihin osallistui 67 henkilöä jotka tekivät 2505 talkootuntia. Talkoiden aikana kuultiin luennot uuden kalastuslain vaikutuksesta osakaskuntien toimintaan ja kalastuksenvalvontaan sekä seurattiin luentosarjaa yhteisöllisestä vesienhoidosta.

Vesijärvisäätiö haki ja sai eteläisen Päijät-Hämeen leader-toimintaryhmä ETPÄHÄ:ltä rahoituksen hoitokalastuksen kehittämishankkeeseen (Järvi Hoi). Kts. kohta TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET.

 

Vesikasvillisuuden poisto

Ranta-alueiden ja vene- ja laivaväylien hoitoa jatkettiin niittojen avulla. Vesijärven niitot tehtiin heinä-elokuussa lintujen pesintäkauden päätyttyä. Niitot toteutettiin 21eri kohteella ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala oli noin 44 hehtaaria. Niitot organisoi Vesijärven kalastusalue ja toteutti rantapalvelu Jari Vuorela oy.

Aikaisemmista vuosista poiketen niittojen toteutuksessa siirryttiin toimintamalliin, jossa niittourakoitsijan tehtävä on niittää, ja paikallisten toimijoiden kuten osakaskuntien tehtävänä on omalla kustannuksellaan nostaa niittojäte järvestä ja läjittää se sopivaan paikkaan. Aiemmin niittourakoitsija on hoitanut pääsääntöisesti myös niittojätteen noston. Kyky ja halu ottaa niittojätteen vedestä nostaminen hoidettavakseen oli yksi niittokohteiden valintaan vaikuttanut kriteeri. Näin tulee olemaan jatkossakin.

 

Ruoppaukset

Kilpiäistenpohjan luonnonsuojelualueen ruoppaustyö toteutettiin alkutalvesta. Tarkoituksena oli saada vesi vaihtumaan alueella paremmin sekä estää suojeltujen luontoarvojen katoaminen umpeenkasvun seurauksena. Hankkeen koordinoi Lahden seudun ympäristöpalvelut ja sen toteutti Rantala Timber oy. Hankkeessa olivat mukana myös Hämeen ely-keskus sekä alueen omakotiyhdistykset.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET

Tutkimushankeyhteistyö

Vesijärvisäätiön tutkimusrahoitus kohdistuu hankkeille, joiden fokus on toteutettavien vesienhoidon toimenpiteiden lähtökohtien tai vaikuttavuuden arvioinnissa. Tutkimusrahoitusta jatkettiin 2009 aloitetun linjan mukaisesti erityisesti hapetukseen liittyvään tutkimukseen. Helsingin yliopiston akvaattisten tieteiden laitoksen vetämänä selvitettiin sekä ravintoverkon rakennetta että sedimentin laatua Enonselällä.

Vuoden 2012 aikana Vesijärvellä jatkettiin vuonna 2010 aloitettua tutkimusta siitä, miten leväyhteisö talvehtii. Tutkimuksesta vastaavat professori Kalevi Salonen Jyväskylän yliopistosta sekä väitöskirjatutkija Pauliina Salmi Helsingin yliopistosta. Vesijärvisäätiön rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään mm. kuinka Enonselän koneellinen hapetus vaikuttaa talviaikaiseen leväyhteisöön, ja millaisella hapettimien käytöllä parhaiten voidaan estää haitalliset leväesiintymät.

Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksen kanssa laadittiin yhteistyösopimus, jonka pohjalta Vesijärvisäätiö maksaa kannustinrahan pro gradu -työnsä valmiiksi saaville opiskelijoille, joiden tutkimusaihe käsittelee Vesijärvisäätiön toiminta-aluetta, ja jonka aiheesta on sovittu säätiön ja Turun yliopiston kesken.

 

Järvi Hoi

Vesijärvisäätiön vetämässä Järvi Hoi - hankkeessa mahdollistetaan hoitokalastusmenetelmien kehittäminen ja hoitokalastussaaliin hyötykäytön edistäminen kansainvälisessä yhteistyössä. Hankkeesta rahoitetaan toimenpiteitä, joiden avulla alueen kalatalousyhteisöt voivat testata uusia pyydyksiä, arvioida pyydysten tehokkuutta, saada enemmän tietoa järvien kalastosta ja edistää vähäarvoisen kalan hyötykäyttöä alueen osaamista hyödyntäen. Erityisesti lisätietoa kaivataan matalien alueiden kalastuksesta.

Hanke alkoi keväällä 2012. Kick off -tilaisuus pidettiin Sibelius-talolla toukokuun alussa. Tilaisuuteen kutsuttiin paikallisten toimijoiden lisäksi ruotsalaisia kumppaneita ja unkarilaisia vieraita. Hyvän valmistelutyön ansiosta kick off - tilaisuus sujuikin hienosti.

Syyskuussa järjestettiin pyydysten rakentamiseen ja niiden testaukseen liittyvä paikallinen työpaja. Työpajassa sovittiin tammikuun 2013 pyydystalkoiden tavoitteista. Lisäksi työpajassa laadittiin alustava suunnitelma pyydysten testausta varten. Lokakuussa otettiin osaa ruotsalaisten hankepartnereiden järjestämään työpajaan Christinehoffin ekopuistossa Skånessa.
Marraskuun loppupuolella hankkeessa osallistuttiin seminaariin "Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa", joka järjestettiin Kankaanpäässä. Tilaisuudessa saatiin esitellä "Järvi Hoi" - hanketta sekä Vesijärven hoitotoimenpiteitä ja ekologista tilaa. Osoittautui jälleen, että Vesijärven hoitotyö on varsin laajasti tunnettua toimintaa eri puolilla maata

Melli

Hankkeessa kokeillaan erilaisia vähän käytettyjä järvikunnostusmenetelmiä, joiden seurauksena kohdealueiden vesialueen kyky torjua rehevöitymistä ja pohjan happikatoa paranee. Testattavia menetelmiä ovat mm. fosforin kemiallinen sitominen sedimentissä ja fosforin kemiallinen sitominen järveen tulevista valumavesistä.

Matjärven rantaan, Ranta-Perttulantien tuntumaan pystytettiin 12.7.2012 kaksi kolmimetristä ojarummun pätkää. Toiseen putkista asennettiin Eko Harden Technologies Oy:n toimesta elektrokineettinen hapetuslaitteisto ja toinen putkista jätettiin verrokiksi. EKO/GRID-menetelmää on aiemmin käytetty pilaantuneiden maa-ainesten puhdistamiseen pitkistä hiilivetyketjuista. Tarkoituksena kokeilussa oli tutkia kyseisen menetelmän soveltuvuutta vesistökunnostuksiin ja sen vaikutusta happi- ja ravinnepitoisuuksiin vedessä sekä sedimentissä.

Matjärven koepaikalta otettiin vesinäyte ennen laitteiston asennusta ja tämän jälkeen viiden viikon välein 24.10.2012 saakka. Syys- ja lokakuun näytteenotossa otettiin myös sedimenttinäytteet sekä mielenkiinnosta kaksi levänäytettä. EKO/GRID-kokeilusta saatiin hyvin lupaavia tuloksia. Käsittelyputkessa oli pysyvästi koko kokeen ajan alhaisemmat fosfori-, typpi- ja klorofylli-α-pitoisuudet kuin kontrolliputkessa ja rantavedessä putkien ulkopuolella.

Matjärven kokeilun rohkaisemana Purailanviepän toiseksi viimeiseen laskeutusaltaaseen tilattiin Eko Harden Technologies Oy:ltä vastaava käsittely, joka asennettiin paikalleen 8.10.2012. Aloitetun käsittelyn on määrä jatkua aina hankkeen loppuun, eli kesään 2014 asti.

Hankkeessa käytiin tutustumassa tyhjennettävään Haapajärveen Lappeenrannassa sekä jo vuosia sitten tyhjennettyihin Särkijärveen ja Pirttijärveen Pohjois-Pohjanmaalla. Vierailuista kerättiin järven tyhjennykseen liittyviä käytännön kokemuksia, joita voidaan hyödyntää Melli-hankkeessa tehtävässä Työtjärven kunnostussuunnitelmassa. Lisäksi hankkeessa vierailtiin Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitoksella kuulemassa rautakipsin mahdollisuuksista ja rajoituksista kemikaalikunnostuksissa sekä laitoksen toteuttamista ja suunnittelemista sedimenttitutkimuksista Vesijärvellä.

Hanke oli myös mukana ympäristöviikon "Lahen reilu ympäristökylä" -tapahtumassa 20.9.2012. Esillä oli vettä viidestä eri paikasta Vesijärven valuma-alueella: Matjärvestä, Joutjärvestä, Likolammesta, Pikku-Vesijärvestä sekä Vesijärvestä Myllysaaren rannasta. Paikalla käyneet ihmiset saivat arvata, mikä vesinäyte oli mistäkin, ja vastanneiden (75 kpl) kesken arvottiin kolme kappaletta säätiön tuotepalkintoja.

Hanketta esiteltiin säätiön ja LAMK:in yhteistyön kehittämispalaverissa 27.9.2012, jossa kartoitettiin hankkeen mahdollisuuksia tarjota harjoittelu- sekä opinnäytetyöpaikkoja koulun opiskelijoille. Lisäksi hanke esiteltiin koululla myös seuraavan päivän Vesivarat-työpajassa osana "Vesijärven tila ja kunnostus" - esitystä, jota oli kuuntelemassa 31 opiskelijaa.

 

GisBloom

SYKEn vetämän GisBloom-hankkeen tavoitteena on vesien tilan paraneminen ja leväkukinnan vähentyminen sekä kansalaisten ja järjestöjen osallistuminen vesien tilan seurantaan ja rehevöitymisen kustannustehokkaaseen torjuntaan. Hanke perustuu laajaan yhteistyöhön. Yhteistyöryhmässä on yli 70 tutkijaa ja asiantuntijaa. Vesijärvisäätiö on mukana hankkeessa partnerina ja Vesijärvi hankkeen pilottialueena.

Hankkeen tuloksena syntyi vuoden 2012 aikana ensimmäinen versio "vesinetti" -palvelusta, jonka avulla kiinnostuneet kansalaiset, yhteisöt jne. voivat seurata ja ennustaa leväkukinnan muutosta sekä etsiä kustannustehokkaimpia tapoja vähentää ravinnekuormitusta. Gisbloomin sisällöstä ja tuloksista kerrottiin Vesijärvi-uutiskirjeissä sekä toukokuussa Siikaniemessä järjestetyssä vesiensuojeluseminaarissa.

Hanke etenee tutkimus- ja seurantatiedon kokoamisesta ja analysoimisesta arviointivälineisiin, jotka tuotetaan mallintamisen avulla. Vesijärvisäätiö oli vuoden 2012 aikana tuottamassa ja toimittamassa pohjadataa hankkeen käyttöön. Hankkeessa aloitettiin myös Vesijärven virtausmallin laatiminen. Puhdas Vesijärvi -uutiskirjettä uudistettiin hankkeen rahoituksella.

 

Yhteisillä vesillä

Vesijärvisäätiö on mukana hankepartnerina Pyhäjärvi-instituutin vetämässä 1.8.2012 alkaneessa "Yhteisillä vesillä" -hankkeessa. Tarkoituksena on siirtää hanketoimijoilla jo olevaa pitkäaikaista kokemusta ja aiempien hankkeiden tuloksia nettiin, olemassa oleville sivustoille kaikkien saataville, muokattuna niin että tieto on helposti ymmärrettävää. Tämän tyyppistä on esim. kokemus vesiensuojelutoimenpiteiden toimivuudesta.
Projektissa opetetaan ja aktivoidaan ihmisiä hyödyntämään jo olemassa olevia tiedon lähteitä. Tästä hyötyvät tiedon löytäjien lisäksi ne tahot, jotka ovat aiemmin luoneet vesistötietoon liittyviä palveluita kaikkien saataville. Tieto kulkee ja välittyy paremmin ja palvelut ovat tehokkaammassa käytössä. Aktivointi ja koulutus tapahtuvat ihmisten kohtaamiseen ja henkilökohtaiseen opastukseen perustuvissa työpajoissa.
Vesijärvisäätiön osalta hanketoiminnot käynnistyivät 1.9.2012. Syksyn aikana suunniteltiin ja selvitettiin mahdollisia kohderyhmiä perustason työpajalle Vesijärven valuma-alueella. Tässä tarkoituksessa on keskusteltu esimerkiksi Paimelan koulun ja Päijät-Hämeen kumppanuus-keskushankkeen kanssa. Lisäksi aloitettiin Puhdas Vesijärvi -internet-sivujen rakenteen ja sisällön kehittäminen, jotta vesistönhoitomateriaalit olisivat aiempaa helpommin löydettävissä ja linkitykset projektin muiden toimijoiden materiaaleihin saataisiin selkeästi tulevaisuudessa esille.  Hankkeessa osallistuttiin myös paikkatietoasiantuntijapäivään (1.11.) sekä säätiön käytännön rutiineihin ansiokkaasti pureutuneen AKTIIVI-verkoston workshopiin (19.9.) Pasilassa.

 

VETCombo

Vesijärvisäätiö oli mukana rahoittamassa 2011 alkanutta Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Länsi-Suomen muotoilukeskus MUOVA:n vetämää VET-Combo -hanketta, jonka päärahoittaja on TEKES. Hankkeessa tehostetaan vesistöjen tutkimusta, tila-arviointia ja seurantoja kehittämällä mittaustiedon tarkkuutta sekä yhdistämällä erilaisia aineistoja ja mittausmenetelmiä. Sensori- ja mittausteknologia kehittyvät ja automaattiset mittausasemat järvillä yleistyvät. Siksi tarvitaan toimintaohjeita mittaussensoreiden tuottaman aineiston laadun ja oikeellisuuden varmistamiseksi.
Hankkeessa on hoidettu Vesijärven automaattisten vedenlaadun mittausasemien vertailunäytteenotto ja kalibrointi sekä mittaustiedon lisääminen paikalliseen tietokantaan, josta se on ollut käytettävissä Vesijärvisäätiön verkkosivuilla.

VIESTINTÄ, TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOITUMINEN

Viestintäsuunnitelma

Vuoden 2012 aikana valmisteltiin Vesijärvisäätiön viestintäsuunnitelma vuosille 2012-14. Suunnitelmassa käydään läpi viestinnän tarpeita pääasiassa järven hoidon näkökulmasta, mutta myös sivuten varainkeruuseen liittyvää viestintää. Vahvimmin on paneuduttu sidosryhmäviestintään, jonka onnistumisella on suuri merkitys verkostomaisesti toimivan Vesijärvisäätiön työn tuloksiin sen perustehtävässä, Vesijärven ja yleensä Lahden talousalueen vesien kunnon edistämisessä.
Työn taustaksi keskusteltiin viestinnän tarpeista ja yhteisistä intresseistä tärkeimpien yhteistyökumppaneiden edustajien kanssa. Näitä olivat Lahden seudun ympäristöpalvelujen vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin, Vesijärven kalastusalueen puheenjohtaja Harri Kempas, Päijät-Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Jari Hagman, Vesijärven Ystävien puheenjohtaja Risto Kauhala ja varapuheenjohtaja Juha Keto, Suomen riistakeskus, Laitialan toimipiste kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos ja riistanhoidonsuunnittelija Marko Muuttola, toimittaja Vili Uuskallio Etelä-Suomen Sanomista ja erikoistutkija Kalevi Salonen Jyväskylän yliopiston Ympäristöntutkimuskeskuksesta. Lisäksi keskusteltiin Hämeen Ely-keskuksesta DI Marja Hiitiön (maatalouden ympäristönsuojelu), biologi Harri Mäkelän (vesiensuojelu, ympäristön tilan seuranta) ja viestintäpäällikkö Katri Erkamon kanssa.
Vesijärvisäätiön strateginen perusviesti on ollut sen perustamisesta asti "Pelastetaan Vesijärvi tuleville sukupolville". Sen rinnalle otettiin vuonna 2012 "Vesijärvi puhtaaksi" -viesti, jonka käyttö aloitettiin erityisesti tapahtuma- ja varainkeruuviestinnän puolella (Pilki Vesijärvi puhtaaksi, Kummita Vesijärvi puhtaaksi). Näiden lisäksi toimintaa ohjaavat ydinviestit, joita ovat:
- Yhteistyöllä tuloksiin.
- Vesiä tulee hoitaa pitkäkestoisesti.
- Kaikki hyötyvät parantuneesta vesien tilasta.
- Järjestöt voivat ottaa vesienhoitoon ja valistukseen liittyviä toimia osaksi omaa toimintaansa.
- Hoitotyöhön voivat kaikki osallistua omalla panoksellaan.

 

Uutiskirje, www-sivut ja facebook


Puhdas Vesijärvi -uutiskirjeiden levikki on kasvanut vuosittain noin sadalla. Jakelu oli vuoden 2012 lopussa 663 kappaletta. Uutiskirjeitä lähetettiin yhteensä 12 kpl. Kesäkuussa 2010 avatuilla I love Vesijärvi facebook-sivuilla oli noin 350 kävijää. Kesäkuussa 2012 avattiin yhteistyössä Vesijärven Ystävät ry:n ja Lahden seudun ympäristöpalveluiden vesialan toimijoiden kanssa yhteinen Vesijärvi puhtaaksi fb-sivu, jossa on 106 tykkääjää. Vesijärvi puhtaaksi fb:sta pyritään luomaan alueen kunnostus- ja hoitotoimijoiden yhteinen tiedotusväylä.

 

World Water Forum Marseillessa

World Water Forum on maailman suurin vesialan tapahtuma, joka järjestetään joka kolmas vuosi. Viisipäiväiseen tapahtumaan osallistuu toimijoita laajalla skaalalla valtioiden päämiehistä kansalaisjärjestöihin, yrityksiin ja vesienhoidon aktiiveihin. Osallistujamäärä on välillä 30 000 - 40 000 ihmistä. Suomi oli mukana foorumissa Ympäristöministeriön vetämällä virallisella delegaatiolla sekä yritysten ja muiden toimijoiden yhteisellä paviljongilla.

Marseillen World Water Forum oli järjestyksessään kuudes. Suomi oli päättänyt nostaa kansainvälistä vesiasioiden profiiliaan ensimmäistä kertaa tilaisuuden historiassa rakentamalla oman näyttelyosaston. Osaston rahoittivat mm. ulkoasiain- ja ympäristöministeriö, Kemira ja Vaisala. Päijäthämäläisen vesiosaamisen kannalta oli myönteistä, että tapahtuman suomalaiset vastuuministeriöt katsoivat Vesijärvisäätiön kiinnostavaksi yhteistyökumppaniksi kontekstissa, jossa halutaan esitellä suomalaisen vesialan kärkeä. Kaiken kaikkiaan Cleantech Finlandin ja Finnish Water Forumin koordinoimalla Suomen Paviljongilla Marseillessa olivat mukana Ympäristöministeriö, Ulkoministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Tekes, SYKE, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, Suomen Akatemia, Käymäläseura Huussi ry, Maa- ja vesitekniikan tuki, Kemira, Satel, Vaisala, Niras ja VTT.

Vesijärvisäätiö järjesti keskiviikkona 14.maaliskuuta paneelikeskustelun, jossa kuultiin Lahden Vesijärven tilan parantamisesta ja siitä, mitä annettavaa Vesijärvellä on järvikunnostajille eri puolella maailmaa. Vesijärvisäätiön side event - tilaisuuden mainostamiseksi painettiin erilliset englanninkieliset kutsut ja Vesijärvi-esitteet, joita jaettiin Suomen paviljongilla ja useissa muissa pisteissä tapahtuma-alueella.

Paneelikeskusteluun osallistuivat: kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, toimitusjohtaja Anssi Rantasalo, opettaja Elina Ikonen, puheenjohtaja Harri Kempas, ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen sekä Vesijärvisäätiön ulkomaisena partnerina ruotsalaisen Finjasjö-järven kunnostuksesta vastaava vesibiologi Heléne Annadotter.

Paneelin kantava teema oli vesienhoidon kumppanuudet. Esiin nousi toimintamalli, jossa yhdistyvät julkisen ja yksityisen rahoituksen järjestäminen ja kokoaminen, tieteellisen ja teknisen kunnostusosaamisen linkittäminen, maailmankuulun suomalaisen koulutussysteemin hyödyntäminen ympäristökasvatuksessa sekä paikallinen vastuunotto vesien hoidossa. Paneelissa kuultiin myös, kuinka Vesijärven hoito yhdistää globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä, kuntapäättäjiä, ympäristökasvatusta antavia opettajia, kalamiehiä ja ulkomaisia vesistökunnostajia.

Paneelikeskustelua oli kuuntelemassa täysi paviljongillinen aihepiiristä kiinnostuneita, joten hankkeen tavoitteet saatujen kontaktien suhteen täyttyivät hyvin. Esityksen jälkeen saatiin yhteydenottoja ja yhteistyöpyyntöjä useista eri maista Euroopasta, Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Muutenkin kiinnostus suomalaiseen vesiosaamiseen oli koko World Water Forumin ajan huomattavaa.

Vesijärvi oli lisäksi kuvin ja tekstein esillä koko vesifoorumin ajan Suomen paviljongissa pyörineissä kahdessa multimediaesityksessä. Toinen näistä esityksistä oli Vesijärvisäätiön aiemmin tuottama ja toinen Finnish Water Forumin tilaama video. Vesijärvisäätiön tuottamassa videossa esiteltiin Vesijärveä ja sen tarjoamia virkistyskäyttömahdollisuuksia huikeilla kuvakollaaseilla. Finnish Water Forumin ulkopuoliselta konsultilta tilaamassa videossa "Story of a lucky lake" Vesijärvi esitettiin onnistuneena esimerkkinä järvikunnostuskohteesta. Videot tukivat hyvin säätiön paneelikeskustelun antia ja vahvistivat edelleen alueen imagoa vesistökunnostuksen osaajana.

Marseillen vesifoorumiin osallistuminen poiki Vesijärvisäätiölle tunnustusta vielä yli puoli vuotta tilaisuuden jälkeen, kun Suomen messusäätiö, Suomen ympäristokeskus ja Elinkeinoelämän keskusliitto päättivät myöntää joka toinen vuosi jaettavan "Ympäristön hyväksi" -palkinnon Vesijärvisäätiölle. Palkinnon jakoperusteissa nostettiin erikseen esille se, kuinka säätiön työtä, työn tuloksia ja toimintamallia oli esitelty menestyksekkäästi Marseillessa.

 

Muita viestintään liittyviä aktiviteetteja


Vesijärvisäätiö osallistui aktiivisesti mm kansallisen vesistökunnostusverkoston perustamiseen, ympäristöministeriön vetämään vesistökunnostusstrategian valmisteluun sekä Hämeen vesienhoidon yhteistyöryhmän ja Lahden seurakuntien ympäristötoimikunnan työhön. Käytettävissä olleiden resurssien puitteissa jatkettiin myös Lahden kaupungin Green City -hankkeen toiminnan ja viestinnän suunnitteluun osallistumista. Toukokuussa osallistuttiin Siikaniemen järvikalapäivään ja järjestettiin LSYP:n ja Gisbloom-hankkeen -kanssa vesiensuojeluseminaari.

 

VARAINHANKINTA

Uusi elementti Vesijärvisäätiön varainkeruussa oli kummikampanjan aloittaminen kesäkuussa. Varainhankinnassa saavutettiin edellisvuotta parempi tulos, mutta säätiön alkuvuosien tasosta ollaan vielä jäljessä. Varainhankinta tuotti vuonna 2012 yhteensä 29.628,55 €. Suurimmat tulonlähteet olivat yritysten ja yhdistysten järjestämät tapahtumat ja kertalahjoitukset, joista kertyi 6659,51 €; taidehuutokauppa Lahden Messujen Lahti Business up -iltamissa 6650 € sekä kummikampanja 6298 €. Loppuosa kertyi yksittäisten kansalaisten lahjoituksista keräystilille tai keräyslippaisiin, merkkipäivätuotoista, tuotemyynnistä ja puhelinkampanjasta. Kuluja varainhankinnasta aiheutui 1291,52 €, joten varainhankinnan kate oli 28 337,03 €.

TALOUS JA RAHOITUS

Vesijärvisäätiön koordinoiman Vesijärviohjelman budjetti oli laadittu toteutuvan miljoonan euron kulurakenteen olettamuksella. Tästä kokonaissummasta Vesijärvisäätiö hallinnoi 670000 €:n ja Lahden seudun ympäristöpalvelut 330 000 €:n osuutta. Osa säätiön laskennallisesta perusrahoituksesta koostuu yritysten kanssa tehdyistä ns. partner-sopimuksista, joiden kautta saadaan käyttöön rahan sijasta esimerkiksi säätiön työssä tarvittavia palveluita, tuotteita tai näkyvyyttä. Partner-sopimusten arvo oli vuonna 2012 168 500 €.

Vuonna 2012 Vesijärvisäätiön varsinaisen toiminnan tulorahoitus oli 534 070,13 €. Säätiön varsinaisen toiminnan kulut olivat yhteensä 563 873,86 €. Tilikauden koko toiminnan tulos oli 833,63 € alijäämäinen. Vuoden 2012 talousarviossa oli varauduttu 65 000 €:n alijäämään, joten tulos oli odotettua parempi. Tulokseen tosin vaikutti se, ettei pääosaa suunnitelluista kosteikkokohteista pystytty toteuttamaan sateisen syksyn vuoksi.