Petokalaistutukset

Vesijärven hoidon keskeisiin tavoitteisiin kuuluu monipuolinen kalasto, jossa kalastettavaksi sopivia petokaloja on runsaasti. Runsas petokalasto voi osaltaan auttaa myös vähentämään levähaittoja rajoittamalla särkikalakantojen ja kuoreen runsastumista, joiden tuotanto on rehevöityneessä järvessä suurempaa kuin luontaisesti. Normaalisti esimerkiksi kuha syö neljä kiloa pientä kalaa kasvaakseen yhden kilon, joten petokalaistutuksilla voi olla mahdollista lisätä saalistusta jopa siinä määrin, että sillä korvattaisiin merkittävä osan hoitokalastuksesta. Petokalasaaliinkin mukana poistuu ravinteita, joten petokalasaaliin kasvattaminen kestävällä tavalla lisää ravinteiden poistumaa järvestä.

Petokalaistutusten tarkoituksena on vahvistaa Vesijärven petokalakantoja (esim. taimen, järvilohi, ankerias, kuha ja hauki). Ensisijainen petokalakantojen hoitokeino on aina kalastuksensäätely ja elinympäristökunnostukset. Istutuksilla voidaan kuitenkin näiden lisäksi merkittävästi tukea järven vesienhoitoa ja virkistyskäyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi taimenta tai järvilohta ei ole mahdollista kalastaa kestävästi ilman istutuksia. Vesijärven luontaiseen kalastoon kuuluva ankerias ei pääse Kymijoen vesivoimaloiden vuoksi nousemaan Vesijärveen ja tätä vaellusyhteyden puutetta paikataan ankeriaan siirtoistutuksilla.

Vesijärvi-ohjelmaan kuuluvista petokalaistutuksista ovat vastanneet Lahden kaupunki ja Vesijärvisäätiö. Vuonna 2017 perustettu Vesijärven petokalarahasto koordinoi jatkossa edellä mainittujen sekä useiden Vesijärven osakaskuntien istutuksia.

Viime vuosina petokalaistutukset ovat painottuneet ankeriaaseen, taimeneen ja järviloheen.