Hoitokalastus ja ravintoverkkokunnostukset

Ravintoverkkokunnostuksessa kalaston rakennetta muutetaan poistamalla särkikaloja, kuoretta ja pieniä ahvenia. Petokalaistutuksilla vahvistetaan petokalakantoja. Esimerkiksi kuha ja ahven syövät vuodessa 3 - 5 kertaa oman painonsa pikkukalaa ja parantavat siten kalaston rakennetta. Kalakannan lisäksi ravintoverkkokunnostus voi kohdistua muihinkin ravintoverkon osiin.

Vesijärvellä hoitokalastuksen tavoitteena on poistaa järvestä vuosittain noin 20 kg vähäarvoista kalaa hehtaaria kohti eli 200 000 kg vuodessa. Tähän tavoitteeseen on päästy vuosina 2009-2012.

Vuosina 2014-16 hoitokalastusta vaikeuttivat syksyn runsaat piileväesiintymät erityisesti Enonselällä ja Kajaanselällä. Vuonna 2013 puolestaan kovat syystuulet vaikeuttivat työtä juuri ennen järven jäätymistä. Särkikalojen määrät ovat myös vähentyneet, millä oli vaikutusta vuoden 2017 saaliiseen. Jatkossa pohditaan myös reippaasti kasvaneen kuorekannan harventamista.

Hoitokalastus on kuulunut Vesijärven hoitotoimiin 1980-luvulta asti. Hoitokalastuksen organisoi Lahden ympäristöpalvelut. Nyt hoitokalastusta tekevät ostopalveluna Tmi Ile's Fisk ja Järvikalastus Turtiainen sekä Lahden ympäristöpalvelut ja talkoolaiset.

Pyydystalkoot

Vuosittaisissa pyydystalkoissa Lahdessa kymmenet aktiivit korjaavat pyydyksiä ja rakentavat uusia. Talkootapahtuma pidetään tammikuussa ja se kestää noin kaksi viikkoa.

Rysän aidan pauloitus

Rysän aidan pauloitusta (2015)

Vuosittaiset saalisraportit on laatinut Matti Kotakorpi Lahden ympäristöpalveluista.