14.03.2019

Vesijärven hapetus on käynnissä

Vesijärven hapetus on käynnissä
Vesijärven Enonselän hapetus aloitettiin tänä talvena tammikuun puolivälissä.

Enonselällä on käytössä viisi hapetinta, joilla läheltä pintaa pumpataan happipitoista vettä pohjan tuntumaan.

Talvella jääpeite estää hapen liukenemisen ilmakehästä järviveteen. Samaan aikaan hajotustoiminta kuluttaa vesikerroksen happivarantoja, vaikkakin hitaammin kuin kesällä lämpimässä vedessä. Vesijärven syvänteissä happi loppuisi ilman hapetusta.

Hapetuksen alkaessa tammikuussa happipitoisuus oli enää alle 2 mg/l, mikä on jo liian alhainen monille kalalajeille. Hapetuksen ansiosta helmikuun alussa happipitoisuus oli noussut jo yli 10 mg/l. Talvella riittävä hapetustulos saavutetaan viidellä hapettimella, eikä hapetuksella ole samanlaisia haittavaikutuksia kuin kesällä. Kesähapetus aiheuttaa alusveden lämpenemistä ja usein myös sameuden lisääntymistä. Tämän vuoksi Vesijärven kesähapetuksesta luovuttiin viime vuonna. Aiemmin kesähapetuksessa käytettiin yhdeksää hapetinta.

Hapettomassa tilassa monien eliöiden olosuhteet huononevat. Pohjaeläimet vähenevät ja kalojen elinpiiri kapenee – tai paremminkin ohenee. Syvissä järvissä kalat löytävät hapellista vettä, mutta matalissa järvissä hapettomuus voi aiheuttaa kalakuolemia. Hapettomasta pohjasedimentistä vapautuu sinne hapellisissa olosuhteissa sitoutunutta fosforia. Fosforipitoisuus oli Vesijärvellä hapettamattomilla pohjanläheisillä alueilla yli kuusinkertainen hapetettuihin alueisiin verrattuna. Ravinteet puolestaan kiihdyttävät levänkasvua – viimeistään keväällä.

Jääpeitteinen aika lyhentynyt kolmisen viikkoa

Enonselkä sai jääpeitteen 15.12.2018. Tällä vuosituhannella jäätyminen on tapahtunut keskimäärin 17.12. Tämä on kuitenkin kolmisen viikkoa myöhemmin kuin vuosina 1980-1999. Jäiden lähtö ei ole samaan aikaan suurestikaan aikaistunut. Jäiden lähtöaika on enemmän sidoksissa valon määrään kuin ilman lämpötilaan. Jääpeitteinen aika on siis lyhentynyt merkittävästi.

Viimeisen 60 vuoden aikana Lahden talvien keskilämpötila on kohonnut noin 4 astetta. Järvien talviseen happitilanteeseen ilmastonmuutoksella on positiivinen vaikutus, mutta valitettavasti vaikutus kesiin on negatiivinen. Pidentyvät kesäkerrostuneisuuskaudet pahentavat happiongelmia ja sitä kautta nostavat veden ravinnepitoisuuksia ja aiheuttavat lisääntyviä leväkukintoja. Tehostamalla vesiensuojelua suunta on kuitenkin mahdollista muuttaa.

 

Lisätietoja:

vesiensuojelupäällikkö
Ismo Malin
050 5259579
ismo.malin(a)lahti.fi
Lahden ympäristöpalvelut


Lähettäjä
Webmaster
13.03.2019
Viimeksi muokattu
14.03.2019
Jaa