15.01.2019

Ruuhijärven kalasto on hyvässä ja Salajärven tyydyttävässä tilassa

Ruuhijärven kalasto on hyvässä ja Salajärven tyydyttävässä tilassa
Lahden ympäristöpalvelut koekalastaa alueensa pienjärvet Vesijärvi-ohjelman mukaisesti tahdilla kaksi järveä vuodessa. Ruuhijärvi ja Salajärvi olivat vuorossa vuonna 2018.

Verkkokoekalastuksella tietoa kalastosta ja järvien tilasta

Lahden ympäristöpalvelut (LYP) koekalasti Ruuhi- ja Salajärven kesällä 2018. Verkkokoekalastuksen tarkoituksena oli selvittää järven kalayhteisön rakenne, sekä kalalajien väliset runsaussuhteet sekä arvioida kalaston ekologisen tila. Vesienhoidon käytännön mukaisesti vesistöjen tilaa arvioidaan veden laadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. Saaliiksi saaduille kuhille tehtiin takautuva kasvun- ja iänmääritys, jota on mahdollista hyödyntää esimerkiksi kalastuksensäätelyn suunnittelussa.

Ruuhijärvi

Ruuhijärven koekalastuksen tulokset koekalastustulokset kuvaavat hyvää ekologista tilaa.

Ruuhijärven kalasto on ahvenkalavaltainen, ahvenkalojen (ahven, kuha ja kiiski) biomassaosuuden ollessa 66 %. Ruuhijärven yksikkösaalis oli melko niukka esimerkiksi Salajärveen verrattuna. Kokonaissaalis muodostui valtaosalta ahvenesta, särjestä ja kuhasta.

Petokalojen osuus Ruuhijärven koekalastussaaliissa oli jopa 48 %. Runsain petokalalaji näyttäisi olevan petoahven (≥ 15 cm) ja myös kuhaa oli runsaasti.

Särkikalasaalis oli suhteellisen alhainen ja painottui suuriin kokoluokkiin. Alhainen särkisaalis kertoo osaltaan järven hyvästä tilasta, koska särki hyötyy rehevöitymisestä ja varsinkin pienikokoiset särjet ovat usein runsaslukuisia rehevöityneissä järvissä.

Viileää ja hapekasta vettä vaativista indikaattorilajeista saatiin saaliiksi madetta ja muikkua. Etenkin mateen esiintyminen koekalastussaaliissa kertoo syvänteiden hyvästä happitilanteesta, joka on viileässä vedessä viihtyvälle mateelle tärkeää.

Kalaston osalta Ruuhijärven tilanne vaikuttaa hyvältä. Kalasto on tasapainoinen, mikä tarkoittaa alhaista särkikalojen määrää ja runsasta petokalojen osuutta.

Salajärvi

Salajärven koekalastustulokset kuvaavat tyydyttävää ekologista tilaa.

Koekalastussaalis muodostui valtaosalta särjestä, ahvenesta ja kuhasta. Petokalojen osuus Ruuhijärven koekalastussaaliissa oli jopa 53 %, mikä on erittäin korkea lievästi rehevälle järvelle. Runsaimmat petokalalajit olivat petoahven (≥ 15 cm) ja kuha. Ahvensaaliista yli 90 % oli petoahventa (yli 15 cm) ja pienet ahvenet olivat suhteellisen harvalukuisia.

Särkikalasaalis oli melko korkea ja suurikokoista särkeä tuli melko paljon. Salajärven 2,5-kertainen särkisaalis Ruuhijärveen verrattuna saattaa ainakin osittain johtua rehevöitymiskehityksestä. Viileää ja hapekasta vettä vaativista indikaattorilajeista saatiin saaliiksi yksi muikku.

Kalaston osalta Salajärven tilanne vaikuttaa suhteellisen hyvältä, vaikka rehevöitymisen vaikutuksia onkin havaittavissa. Runsas petoahvenen ja kuhan määrä mahdollistaa monipuolisen kalastuksen järvellä ja Salajärvi vaikuttaakin suositulta kalastuskohteelta.

Kuhakanta

Koekalastuksen perusteella molempien järvien kuhakanta vaikuttaa vahvalta. Salajärvessä kuhan yksikkösaalis oli kuitenkin painossa mitattuna yli kaksinkertainen Ruuhijärveen verrattuna. Kuhan yksikkösaaliit olivat runsaita ja saaliiksi saatiin 0-8-vuotiaita kuhia, vaikka kuhaa ei ole viime vuosina istutettu kumpaankaan järveen. Kuha lisääntyy Sala- ja Ruuhijärvessä säännöllisesti, mutta saaliin ikäjakaumien perusteella vuosiluokkien vahvuus vaihtelee runsaasti. Molemmissa järvissä kuhat ovat suhteellisen hidaskasvuisia ja saavuttavat lakisääteisen alamitan (42 cm) keskimäärin vasta seitsemännen kasvukauden aikana.

Raportti: Ruuhi- ja Salajärven verkkokoekalastus 2018

 

Lisätiedot:

Matti Kotakorpi
vesiensuojelusuunnittelija
Lahden kaupunki
050 539 1696
matti.kotakorpi@lahti.fi


Lähettäjä
Webmaster
14.01.2019
Viimeksi muokattu
15.01.2019
Jaa