28.09.2016

Jatkuvatoimisilla mittausasemilla saatiin tarkempaa tietoa Vesijärven ravinnekuormituksesta

Jatkuvatoimisilla mittausasemilla saatiin tarkempaa tietoa Vesijärven ravinnekuormituksesta
Ojavesien laatu vaihtelee mm. sadannan mukaan. Jatkuvatoimiset automaattiset mittalaitteet havaitsevat nopeatkin muutokset, jolloin kokonaiskuormituksesta saadaan oikeampi kuva kuin yksittäismittauksilla.

Vesijärven ulkoisen kuormituksen vähennystarpeeksi on aiemmin arvioitu 8–35 % nykytasosta. Nyt valmistuneen pro gradu –työn tulosten perusteella ulkoisen kuormituksen vähentämistarve voi olla pienempi kuin on arvioitu. Suuri osa kuormituksesta tulee virtaamahuippujen yhteydessä, joten veden pidättäminen valuma-alueella voisi tasoittaa myös ravinnekuormitushuippuja. Tutkimuksen kohteena olivat Myllyoja, Purailanviepä ja Haritunjoki.

Lahden ympäristöpalvelut vastasi tutkimusaineistona käytetyn mittausdatan keräämisestä osana Vesijärven kuormitusseurantaa. Aineistoa on Myllyojasta ja Purailanviepästä vuodesta 2011 ja Haritunjoelta vuodesta 2013. Jatkuvatoimiset automaattiset mittalaitteet havaitsevat nopeatkin muutokset veden laadussa. Sen vuoksi niiden tuottaman datan avulla on mahdollista saada tarkempi käsitys vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko jatkuvatoimisilla mittalaitteilla luotettavasti arvioida ulkoista kuormitusta ja sen vaihtelua. Tätä selvitettiin Vesijärvellä kolmessa lasku-uomassa jatkuvatoimisesti mittaavan anturin keräämän aineiston ja laboratorioanalyysien avulla. Lisäksi kuormitusta verrattiin muilla menetelmillä saatuihin kuormitusarvioihin. Vuosikuormituksen arvioimiseksi käytettiin mitatuista sameusarvoista johdettuja fosforipitoisuuksia sekä lähimmän virtaamamittauspisteen tietoja.

Automaattiantureiden mittaamat tulokset vastasivat suhteellisen hyvin laboratoriossa määritettyjä tuloksia. Sameuden ja kokonaisfosforin välillä havaittiin merkitsevä positiivinen korrelaatio. Tutkimuksessa havaittiin, että kuormitus vaihtelee merkittävästi vuosien välillä ja huomattavan suuri osa vuosikuormituksesta tulee virtaamahuippujen aikana. Esimerkiksi Haritunjoella vähäsateisen vuoden 2014 fosforikuorma jäi 426 kilogrammaan, kun vuosien 2013 ja 2015 kuormitus oli 839 ja 643 kg. Suurin päiväkohtainen fosforikuormitus Harintunjoessa oli 35 kg, kun koko aineiston päiväkohtainen keskiarvo Haritunjoessa oli 1,7 kg. Tässä työssä määritetyt uomien valuma-alueiden pinta-alaa vastaavat kokonaisfosforin ominaiskuormitusarvot olivat Haritunjoella 0,11 kg P/ha/a, Myllyojalla 0,12 kg P/ha/a ja Purailanviepällä 0,63 kg P/ha/a. Ominaiskuormitusarvot ovat keskiarvoja vuosien 2013-2015 määritetyistä ominaiskuormitusarvoista. Haritunjoella ja Myllyojalla ominaiskuormitusarvot ovat noin puolet pienempiä, kuin aiemmissa tutkimuksissa on arvioitu. Purailanviepällä määritetty ominaiskuormitusarvo oli hieman korkeampi, kuin aiemmin on arvioitu.

Tutustu pro graduun alta:

Määttä, Ida-Maria. Jatkuvatoimisten vedenlaatumittareiden käyttö kuormituksen arvioinnissa Vesijärvellä,pro gradu –työ Helsingin yliopisto.

Lisätiedot:

Ida-Maria Määttä
ida-maria.maatta(at)outlook.com
045  808 9689


vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi
Lahden ympäristöpalvelut
matti.kotakorpi(at)lahti.fi
050 539 1696


Lähettäjä
Webmaster
28.09.2016
Viimeksi muokattu
28.09.2016
Jaa