26.09.2018

Vesijärven valuma-alueelle uusia vesiensuojelurakenteita

Vesijärveen maa- ja metsätalousalueelta tulevaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta on pyritty vähentämään muun muassa kosteikoilla ja laskeutusaltailla. Niitä on Vesijärveen johtavissa eri uomissa jo reilut 30 kpl, mutta vielä on runsaasti alueita, joilla vesiensuojelurakenteita on niukasti tai ei ollenkaan.

Tänä syksynä rakenteilla on neljä uutta kohdetta sekä olemassa olevien rakenteiden kunnostuksia. Kohteiden suunnittelusta sekä työn valvonnasta on vastannut Etelä-Suomen Salaojakeskuksen suunnittelija Mikko Ortamala ja urakoinnista Rantala Timber Oy. Työt ovat osa YM:n rahoittamaa PyhäVesi-hanketta. Osa kohteista rahoitetaan Leader-rahoitteisesta HolaLake-hankkeesta.

Kytyänojalle tulvametsä

Paimelanlahden Myllyojaan laskevalla Kytyänojalla sijaitsee suuri laskeutusallas, jossa vesi muuttuu ajoittain maitokahvin väriseksi kertoen voimakkaasta kiintoainekuormituksesta. Altaan toimintaa tehostettiin rakentamalla tulouomaan kolme pohjapatoa. Padotus nostaa tulva-aikoina vettä alueelle syntyvään tulvametsään. Tämä tehostaa kiintoaineen laskeutumista ja vähentää myös virtaaman vaihtelua ja eroosiota alapuolisessa uomastossa. Luontaiset tulva-alueet olisivatkin erittäin tärkeitä virtaaman tasaajia pitkin uomastoa. Nykyajan suoriksi peratut uomat johtavat vedet tehokkaasti alavirtaan, jossa nopeasti lisääntyvä vesimäärä tuo ongelmia ja syö ojanpenkoista mukaansa kiintoainetta.

Piilonojaan laskeutusallas sekä luonnonmukainen perkaus

Vähäselän Haritunjokeen yhtyvään Piilonojaan on rakenteilla laskeutusallas. Altaan tarkoitus on tasata virtaamia, laskeuttaa kiintoainesta, sekä vakauttaa aiemmin kohteessa sijainnut jyrkkä ojanmutka. Lisäksi altaaseen laskevaan sivuomaan tehdään luonnonmukainen perkaus. Käytännössä se tarkoittaa ojan kaivamista kaksitasoiseksi. Alivesiuoman rinnalla kulkee tulvatasanne, jonka annetaan kasvittua. Tällaiset kaksitasouomat tuovat lisää tilaa tulvavedelle, ja niiden on havaittu pidättävän erityisen hyvin hienojakoista kiintoainesta. Työmaan kaivuumassat sijoitetaan alaviin pellon painanteisiin, jolloin myös pellon viljeltävyys paranee.

Pyyrylän kosteikkoon uusi pato

Pyyrylän kosteikko sijaitsee Ruokosuonojassa, joka Piilonojan tavoin on osa Haritunjoen valuma-alueelta. Kosteikon lähtöpato purkuputkineen oli huonossa kunnossa. Vanha pato purettiin kokonaan ja tilanne rakennettiin uusi säätöpatokaivolla varustettu ylijuoksupato. Lisäksi tämän kolmesta altaasta koostuvan kosteikon yläosaan kertynyt liete poistettiin.

Häränsilmän ojaan pohjapatoja ja laskeutusaltaan tyhjennys

Kajaanselkään laskeva Häränsilmänoja kärsii myöskin nopeasta veden virtaaman kasvusta tulva-aikoina, perattujen ojien johtaessa vettä nopeasti pääuomaan. Alueen maaperä on eroosioherkkää ainesta ja uoma meanderoi eli mutkittelee erittäin voimakkaasti eläen ja syöden ojan penkkoja. Uomaa pyritään vakauttamaan rakentamalla virtausta hidastavia pohjapatoja. Häränsilmänojan valuma-alueella on myös useampi kosteikko ja laskeutusallas, joita tyhjennettiin viimeksi syystalvella 2016. Vuosi 2017 oli kuitenkin ennätyssateinen ja altaisiin kertyi runsaasti uutta kiintoainesta. Erityisesti alin allas, Pellavaloukku, on uutta tyhjennystä vailla.

Suullistenpohjaan uusi kosteikko

Vesijärven Suullistenpohjaan laskevaan pelto-ojaan on Suomen Riistakeskus suunnitellut kosteikon Vaanian osakaskunnan aloitteesta. Kosteikon kaivuutyöt on toteutettu tänä syksynä.

Lisätiedot:

Mirva Ketola
mirva.ketola(a)vesijarvi.fi
vesistöasiantuntija
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Heikki Mäkinen
heikki.makinen(a)vesijarvi.fi
ohjelmajohtaja
Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Mikko Ortamala
mikko.ortamala(a)proagria.fi
suunnittelija
Etelä-Suomen Salaojakeskus


Lähettäjä
Webmaster
25.09.2018
Viimeksi muokattu
26.09.2018
Jaa