24.08.2018

Kylmää vettä Vesijärvellä

Kuuman kesän seurauksena Vesijärven veden voisi luulla olevan nyt poikkeuksellisen lämmintä. Näin onkin ylimpien vesikerrosten osalta. Enonselän syvänteissä 30 metrissä on kuitenkin kylmempää vettä kuin kymmeneen vuoteen.

Kesällä 2010 alkanut hapetus, jossa hapekasta päällysvettä on loppukesällä ja lopputalvella pumpattu syvänteisiin estämään täydellistä hapettomuutta, on nostanut loppukesäisin alusveden lämpötilan noin 17 asteeseen. Tänä vuonna toukokuussa alkanut hellekausi kerrosti järven nopeasti, jolloin tiheämpi kylmä vesi jäi syvänteisiin noin kahdeksan asteisena, kun päällysvesi lämpeni kesän aikana pinnasta jopa yli 27 asteiseksi. Nyt päällysvesi on jo viilenemässä ja on lähellä normaaleja lämpötiloja.

- Enonselän syvänteitä ei tänä kesänä hapetettu. Tällä haluttiin varmistaa muun muassa, että lohikaloille ja kuoreelle löytyisi viileää vettä, kertoo vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin Lahden ympäristöpalveluista. Lisäksi syystäyskiertoa ei haluttu aikaistaa hapetuksella. Syystäyskierto tuo alusveteen kertyneet ravinteet valaistuun kerrokseen kasviplanktonin käyttöön. Aikaistetusta syystäyskierrosta hyötyvät usein sinilevät, mutta myöhemmin syksyllä lähinnä piilevä pystyy hyötymään ravinnelisäyksistä. Syksyn näytteenotolla selvitetään, miten tämän kesäinen, aiempia vuosia pidempi hapeton kausi, vaikuttaa pohjaeläinten määrään ja lajistoon.

Monena vuonna on vielä kesäkuun alussa tapahtunut alkaneen lämpötilakerrostuneisuuden purkautumisia viileiden ilmojen ja kovien tuulien seurauksena. Tällöin lämpötilat alusvedessä ovat olleet yli 10 astetta. Epävakainen kesä 2017 oli tällainen.

- Kesäaikainen happitäydennys alusveteen takasi kuitenkin viime vuonna paremman happitilanteen kuin kuluvan kesän pohjanläheiset jääkaappiolosuhteet, huomauttaa Ismo Malin. Näin siitäkin huolimatta, että kylmässä vedessä hajotustoiminnan aiheuttama hapen kuluminen on merkittävästi hitaampaa, ja toisaalta kylmään veteen liukenee enemmän happea kuin lämpimään. Jos tänä kesänä olisi vielä hapetettu, olisi hapettimet pitänyt käynnistää runsasta viikkoa aikaisemmin kuin viime kesänä, ja alusveden lämpeneminen olisi ollut poikkeuksellisen suurta.

Tämän kesän poikkeukselliset päällysveden lämpötilat kavensivat kalojen elintilaa merkittävästi. Elokuun puolivälissä happi loppui Enonselällä noin 10 metrin syvyydessä. Yhdeksän metrin syvyydessä vesi oli 19 asteista. Viileää vettä suosivat lajit olivat siis ongelmissa.

- Petokaloille pöytä oli toisaalta katettuna, kun esimerkiksi kuoreparvet eivät päässeet pimeään vesikerrokseen turvaan saalistajia, lisää Ismo Malin. Elokuun kaikuluotaustutkimusten perusteella kuoretta näyttäisi vielä olevan runsaasti, vaikka lämpötilat ovat olleet lähellä kuoreelle kriittisiä arvoja. Tarkempia tietoja Helsingin yliopiston tutkimuksesta on odotettavissa talvella.

Toistaiseksi tästä kesästä näytetään selviytyneen melko maltillisilla sinilevämäärillä. Avaintekijöitä tässä ovat olleet kuivan kesän pienet valumat ja alusveden ravinteiden pysyminen poissa tuottavasta, valaistusta vesikerroksesta. Tulevaisuuden ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. Syystäyskierron ajankohta ja säät ovat avainasemassa, kuten myös ravintoverkon kunto, jota Vesijärven hoidolla on pyritty oikaisemaan.

Lisätiedot:
Ismo Malin
ismo.malin(a)lahti.fi
vesiensuojelupäällikkö
Lahden ympäristöpalvelut


Lähettäjä
Webmaster
22.08.2018
Viimeksi muokattu
24.08.2018
Jaa