Järvikunnostusyhteistyön esiselvityshanke

Rahoittaja: Leader-ryhmät Etpähä ry ja Päijänne-Leader ry
Kokonaiskustannukset:  26 370 euroa
Julkisen tuen osuus: 100%, EU:n rahoitusosuus 10 020€

Toteutusaika: 1.4.2016 - 31.12.2016
Yhteyshenkilö:  vesistöasiantuntija Mirva Ketola, mirva.ketola(at)vesijarvi.fi, 044 9735137

Tiivistelmä: 

Hankkeen tavoitteet ja tulokset

Tavoitteena on tunnustella suomalaisten, ruotsalaisten ja virolaisten järvikunnostustoimijoiden yhteistyövalmiuksia alla esitetyissä kokonaisvaltaisen vesienhoidon teemoissa. Tavoitteena on luoda hankekonsortio, jonka jäsenet hakevat omilta Leader-toimintaryhmiltään rahoituksen Vesijärvisäätiön koordinoimaan hanke-kokonaisuuteen. Esiselvityshankkeessa laaditaan yhteinen projektisuunnitelma ja sen edellyttämä budjetti sekä niihin pohjautuva hankekumppanien yhteistyösopimus.

Potentiaalisia kumppaneita ovat ainakin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö, Pyhäjärvi-instituutti, Regito AB, Võrtsjärve Limnoloogiakeskus ja Lake Võrtsjärv Foundation. 

Mahdollisia yhteistyön teemoja ovat:

1. Ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen

Järvillä on toteutettu useita erilaisia vesiensuojeluratkaisuja, kuten laskeutusaltaita, pohjapatoja, kosteikkoja sekä veden kemialliseen käsittelyyn liittyviä annostelijoita tai suodatintyyppisiä ratkaisuja. Hankkeen kohdejärvet tarjoavat erinomaiset lähtökohdat tietojen ja kokemusten vaihtoon sekä tutkimus- ja seurantatulosten kokoamiseen, jotta parhaat ja toimivimmat ratkaisut löydetään ja myös ongelmat tunnistetaan. Tarvitaan paitsi kokoavaa tietoa toimivista toimenpiteistä, myös uusia menetelmiä etenkin talviaikaisen kuormituksen hallintaan. Ilmastonmuutoksen myötä leutojen ja vähälumisten talvien ennustetaan yleistyvän. Kasvipeitteettömänä aikana tuleva sade johtaa voimakkaaseen eroosioon, eivätkä perinteiset, kasvillisuuden sitovaan vaikutukseen perustuvat suojavyöhyke- ja kosteikkoratkaisut ole yksinään riittävän tehokkaita. Laajalla eri toimijoiden yhteistyöllä voidaan testata tehokkaasti uusia kuormituksen hallinnan työkaluja.

2. Hoitokalastusasiantuntemuksen ja -kokemusten vaihtaminen ja yhdistäminen

Hoitokalastuksen menetelmien toimivuutta, tehokkuutta ja kustannuksia on tarkasteltu mm. Järvi hoi –hankkeessa 2012 - 2014. Hoitokalastusmenetelmien kehittäminen edelleen on tarpeellista, sillä hoitokalastus voi vaikeutua merkittävästi esimerkiksi syksyisten piileväkukintojen takia, joita on ilmaantunut mm. Lahden Vesijärvelle viime vuosina.

3. Leväkukintojen ennakoiminen ja niiden haittojen torjunta

Loppukesäiset, syksyiset tai jopa jäänalaiset voimakkaat sinilevä- tai piileväkukinnot puhkeavat joinakin vuosina vain osalla rehevistä järvistä. Hankkeessa mukana olevista järvistä on olemassa pitkäaikaista seurantatietoa veden laadusta, lämpötilasta, kuormituksesta sekä ravintoverkon toiminnasta. Tarvitaan olemassa olevan tiedon kokoamista, jotta leväkukintojen puhkeamista voidaan nykyistä paremmin ennakoida. Tällainen tieto on ensiarvoisen tärkeää, jotta hoitotoimet voitaisiin kohdentaa oikein ja jotta järveen eri käyttömuodoille aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa.

Hankkeessa selvitetään myös toimenpiteitä, joilla voidaan suojata erityisen tärkeät kohteet ja vähentää haittoja silloin, jos sinilevät kuitenkin pääsevät kukkimaan. Myös sinilevän mahdollisia hyödyntämistapoja selvitetään.

4. Kokonaisvaltainen järvenhoito

Kokonaisvaltaisella järvenhoidolla tarkoitetaan järven tilaan vaikuttavien tekijöiden huomioimista kokonaisuutena, sillä järven tila on usein enemmän kuin osiensa summa. Erilaiset yhteisvaikutukset sekä ravintoverkossa tapahtuvat muutokset ja takaisinkytkentämekanismit johtavat siihen, etteivät havaitut muutokset järvissä ole useinkaan kovin suoraviivaisia. Työkaluja esimerkiksi ulkoisen ja sisäisen kuormituksen suhteellisen merkityksen arviointiin on olemassa (mm. Suomen ympäristökeskuksen LLR-malli, Lake Load Response), mutta toimiakseen ne edellyttävät, että esimerkiksi kuormitusarviot ovat oikeansuuntaisia. Kuormitusarvioita voidaan parantaa mm. jatkuvatoimisilla seurantalaitteilla, joita suunnitelluilla kohdealueilla on useita.

5. Kansainvälisen yhteistyön lisääminen ja verkostojen luominen

Hankkeen ansiosta syntyy luontaista vuorovaikutusta ja verkostoja kumppanimaiden välille. Kansainvälisten yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen kuormituksen vähentämiseen tähtäävien vesiensuojeluratkaisujen kehittämisessä ja hoitokalastusmenetelmien parantamisessa edistää tiedonvaihtoa ja voi johtaa uusiin innovaatioihin, joilla voi olla myös maaseutuelinkeinollisia vaikutuksia.

 

maaseuturahasto