Toimintakertomus vuodelta 2010
VALTUUSKUNTA, HALLITUS JA YHTEISTYÖKUMPPANIT
Vesijärvisäätiön valtuuskunta
Säätiön hallintoeliminä toimivat valtuuskunta ja hallitus. Valtuuskunta kokoontui vuonna 2010 kaksi kertaa. Valtuuskunnan kevätkokous pidettiin 27.4.2010 ja syyskokous 19.11.2010. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Iiro Viinanen ja varapuheenjohtajana Kari Salmi. Valtuuskuntaan kuuluivat:
Lahden kaupungin nimeämät
Kansanedustaja, yrittäjä, Ilkka Viljanen
Yrittäjä Kari Salmi
Opiskelija Helka Kähkönen
Kustannuspäällikkö Sonja Falk
Hollolan kunnan nimeämät
Vartija Anna-Kaarina Taarasti
Kalastaja Rauno Lampinen
Varatuomari Pasi Pälsi
B. Sc Harri Kempas
Asikkalan kunnan nimeämät
Yrittäjä, toimitusjohtaja Sauli Pakkanen
Maanviljelijä Heikki Toukola
Mmyo, eläkeläinen Kirsi Viikilä
Kodinhoitaja Eila Vornanen
Esan Kirjapaino Oy:n nimeämät
Ympäristöneuvos Saara Bäck
Ohjelmajohtaja Mari Pantsar-Kallio
Päätoimittaja Heikki Hakala
Toimitusjohtaja Martti Lipponen
Kemppi Oy:n nimeämät
Kehityspäällikkö Teresa Kemppi-Vasama
Toimitusjohtaja Anssi Rantasalo
Ekonomi Jarmo Rytilahti
DI Iiro Viinanen
Lahden Teollisuusseura ry:n nimeämät
Pankinjohtaja Ulla Wederhorn-Liiri
Toimitusjohtaja Vesa Luhtanen
Johtaja Jukka Kallioinen
Toimitusjohtaja Taavi Heikkilä
Vesijärvisäätiön hallitus
Vesijärvisäätiön hallitus kokoontui 4 kertaa. Hallitukseen kuuluivat:
Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Lahti (pj)
Kunnanjohtaja Juri Nieminen, Asikkala
Hallituksen puheenjohtaja Jouko Kemppi, Kemppi Oy
Toimitusjohtaja Jukka Ottela, Esan kirjapaino Oy.
Neuvonantajaryhmä
Hallituksella on myös ollut käytettävissään neuvonantajaryhmä, joka toimii säätiön hallituksen tieteellisenä neuvonantajana, arvioi eri kunnostus- ja hoitomenetelmien käytettävyyttä, seuraa ja arvioi puhdasvesijärvi-ohjelman toteutuksen tuloksia, antaa konkreettisia toimenpidesuosituksia ja käsittelee hallituksen pyynnöstä säätiön rahoituspäätöksiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmään kuuluivat:
Prof. Timo Huttula, Jyväskylän yliopisto
Prof. Jukka Horppila, Helsingin yliopisto
Limnologi Juha Keto
Yliopistonlehtori Anne Ojala, Helsingin yliopisto
Tutkija Jukka Ruuhijärvi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Koulutusjohtaja Janne Salminen, Lahden ammattikorkeakoulu
Prof. Kalevi Salonen, Jyväskylän yliopisto
Prof. Jouko Sarvala, Turun yliopisto
Prof. Pertti Vakkilainen, Teknillinen korkeakoulu
Ryhmä kokoontui kerran vuoden 2010 aikana. Useat ryhmän jäsenet osallistuivat lisäksi käytännön tutkimusaktiviteetteihin ja niiden etenemistä arvioiviin työkokouksiin.
Säätiön henkilöstö
Säätiön ohjelmajohtajana toimi FT, VTM Heikki Mäkinen. Asiamiehen tehtäviä hoiti yrittäjä (ProMeeting Oy), HSO-sihteeri Helena Ikonen. Säätiön hallinnoiman ”Minä ja Vesijärvi” -EAKR-hankkeen projektipäällikkönä toimi MMM Irma Peltola. Projektisihteerin tehtäviä hoiti 8.2.2010 alkaen Tuija Yli-Pelkonen. Lyhyempiä hankekohtaisia työsopimuksia tehtiin lisäksi neljän muun henkilön kanssa: Agrologi Markku Meronen laati Hahmajärven kosteikkojen yleissuunnitelman ajalla 1.9. – 31.11, ympäristönhoitaja Ulla Kuusinen kirjoitti Haritunjoen kalataloudellisen kunnostussuunnitelman ajalla 1. – 31.10, Iktyonomi Anssi Toivonen laati kalataloudelliset kunnostussuunnitelmat Häränsilmänojalle ja Joutjoelle ajalla 1.10. – 30.11. Insinööriopiskelija Mikko Ortamala oli kesätöissä välillä 17.5. – 31.8, jonka jälkeen hän jatkoi töitä kosteikkosuunnittelun parissa lokakuussa ja joulukuussa.
Tukijat
Vuonna 2010 säätiöllä oli 17 päätukijaa, jotka olivat sitoutuneet rahoittamaan säätiön toimintaa vuosittain vähintään kymmenellä tuhannella eurolla vuosina 2008 – 2010. Pääyhteistyökumppaneita olivat: BE-Group, DNA, Etelä-Suomen Sanomat, Fazer Leipomot, Hartwall, Hämeenmaa, Imageneering, Kemppi Oy, Kesko, L-Fashion Group, Lahden Järvimatkailu, Lahden Sähkö ja Kone, Lahden Teollisuusseura, Lahti Aqua, Lahti Energia, Päijät-Hämeen Osuuspankki ja Uponor. Päätukijoiden lisäksi säätiöllä oli vuonna 2010 huomattava joukko vaihtelevilla summilla toimintaa rahoittavia tukijoita.
VUODEN 2009 TILAISUUKSIA JA TAPAHTUMIA
Vesijärvisäätiön järjestämät tilaisuudet
o ”Vesijärvi-joukkueen” tapaaminen /ESS 28.1.
o Vesijärvinäyttely, Lahden historiallinen museo 18.3. -16.5.
o Kuntatilaisuudet Lahti (Historiallinen museo) - 11.5. - Hollola (kunnan virastotalo) - Asikkala (Päijänne-talo) 8.6. ja 10.6.
o Eteläafrikkalaisten järvikunnostajien vierailu 9.6.
o Tilaisuus Asikkalan yritysjohdolle, Päijänne-talo 26.5.
o Vesijärvipäivä ja kirkkovenesoutu, Vääksy 31.7.
o Vesijärvinäyttely Hollolan lukiossa ja kirjastossa 9.-25.10. ja 20.12.-15.1.
o Hyväntekeväisyystapahtuma, Sibeliustalo 18.9.
o Lasten Vesijärvi-salkun julkistus Jalkarannan koululla 12.10.
o Rotareiden satukirjalahjoitus ja infotilaisuus, Länsi-Asikkalan koulu 20.10.
o Mainepäivä, Lahden kaupungintalo 4.11.
o Oululaisten järvikunnostajien vierailu 16.11.
o Vesijärvi-ilta Siikaniemessä 17.11.
Mukana
o Pyydystalkoot 18.-19.1
o Vesijärvi-päivä Messilässä (haastekampanja) 16.1.
o Finlandia-hiihto (20 c /osallistuja) 27.-28.2.
o Salpausselän Kisat (partiolaiset/lipaskeräys) 5.-7.3.
o Suurjärviseminaari 8.-10.3.
o Lapoex 2010 (yhteistyö Postimerkkikerhon kanssa) 26.-28.3.
o Vesijärvinäyttely Päijänne-talossa 25.5.-30.8.
o Järvikalapäivä 3.6.
o Salpausselän seurakunnan Ötökön elämää –leirillä Upilassa 27.7.
o Anianpellon markkinat Vääksyssä 13.8.
o Nuorten kalastuspäivä/yhteistyössä ESS, Pikku-Vesku 25.8.
o Lahden Kalamarkkinat (Vesijärven Ystävät/lipaskeräys) 17.-19.9.
o Päijät-Hämeen Kalatalouskeskuksen organisoima koulukierros Harjun ja Möysän kouluilla 4.10. ja 6.10.
o Lasten Ympäristöpäivä 8-salilla 20.11.
o Ympäristökuiskaajat -tilaisuus maantaloustoimijoille 22. – 23.11.
o Rotary- ja Lions –yhteistyö useita
Puhetilaisuuksia
o Alasenjärvi-seminaari 9.2.
o Lahden riistanhoitoyhdistyksen vuosikokous 27.2.
o Esitykset Rotary clubeissa 2.3. ,22.4. ,24.8. ,11.10.
o Vesijärvi-kirjan julkistus 21.4.
o Kalastusalueen hallituksen kokous 22.4.
o Päijänne-Vesijärvi-seminaari 5.5.
o Ympäristöklusteri-seminaari, TYP 1.6.
o Ympäristöministeri Vesijärvellä 2.6.
o Järvikalapäivän seminaari 3.6.
o Etelä-Afrikan suurlähettiläs Lahdessa 8.6.
o Etelä-Afrikan suurlähettiläs Lahdessa 3.8.
o Senaattori Marutei Tsurusen vierailu Lahdessa 19.8.
o Esitys Lahden sos.dem. työväenyhdistykselle 25.8.
o MMEA-seminaari, TYP 4.10.
o Esitys Vanajavesikeskukselle 4.10.
o Maanomistajatilaisuus Paimelassa 11.10.
o Esitys Launeen ja Salpausselän srk miehille 12.10.
o Esitys Matjärven asukastilaisuudessa 14.10.
o Maanomistajatilaisuus Kalliolassa 3.11.
o Esitys ympäristöministeriön sidosryhmätilaisuudessa 4.11.
o Järven hoidon info Hollolan valtuustolle 8.11.
o Säätiöesittely ympäristöministeriön kunnostustyöryhmässä 15.11.
o Oululaisten vierailu Lahteen 16.11.
o Esitys SYKEn GISBLOOM-hankeavauksessa 26.11.
VESIENHOIDON TOIMENPITEET
Veden laadun, ekologisen tilan ja vesistökuormituksen seuranta
Kesällä 2010 Vesijärvellä oli kuusi automaattista vedenlaadun mittausasemaa. Edellisinä kesinä hankittua Myllysaaren, Lankiluodon, Ruoriniemen, Enonselän keskisyvänteen sekä Paimelanlahden mittauslautta-arsenaalia täydennettiin Helsingin yliopiston toimesta Kajaansellälle sijoitetulla lautalla. Lautta hankittiin Vesijärvisäätiön osarahoittaman Järvien vedenlaatupalveluhankkeen varoin. Tämän lisäksi Lankiluodon mittauslauttaa täydennettiin sääasemalla. Viiden eteläisimmän mittauslautan tulokset ovat olleet nähtävillä Vesijärvisäätiön verkkosivuilla.
Lions Club Hollola Pirunpesän toimesta toteutettiin keväällä Vesijärveen laskevien uomien vedenlaadun kansalaisseurantakierros. Leijonat saivat käyttöönsä Vesijärven ystävien kenttäanalyysilaitteen, jolla analysoitiin ravinteita Vesijärven tulouomista. Vesijärvisäätiö kustansi laitteen analyyseihin tarvittavat reagenssit. Vapaaehtoisten kansalaisseurantojen tukemista on tarkoitus jatkaa mm. syksyllä 2009 alkaneen Järvien vedenlaatupalveluhankkeen kautta. Hanketta johtaa Helsingin yliopisto, ja Vesijärvisäätiö on mukana rahoittajana.
Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteet
Vuoden 2009 lopulla valmistuneiden Vesijärven valuma-alueen kosteikkojen yleissuunnitelman sekä suojavyöhykkeiden yleissuunnitelman pohjalta viljelijöille markkinoitiin Vesijärvisäätiön palveluita hankkeiden liikkeelle saamiseksi. Valmiita kosteikkosuunnitelmia tai alustavia suunnitelmia valmistui 18, mutta toteutetukseen eteni niistä vain kolme. Halkkorvenoja ja Aurinkopuro Laitialanselällä valmistuivat ja Äkeenojalla Asikkalassa tehtiin tarvittavat raivaustyöt. Raivaukseen osallistui talkootyönä vääksyläinen ovitehdas Jeld-Wen Suomi oy.
Erityisen tärkeä kohde oli Myllyoja Paimelassa. Kohde on tärkeä, koska Myllyoja on yksi Vesijärven merkittävimmistä ravinnekuormittajista, ja koska se laskee merkittävää tilan parantamista vaativaan Paimelanlahteen. Kohteelle tehtiin yhteistyössä SYKEn kanssa alustava kosteikkosuunnitelma, joka edustaa valtakunnallisestikin uutta ja innovatiivista ajattelua. Maanomistajat suhtautuivat hankkeeseen pääosin varsin myönteisesti. Käytännön toimenpiteiden aloittaminen odotti kuitenkin kesästä lähtien yhden keskeisen maanomistajan kannanmuodostusta.
Vesijärvisäätiön tarjous kustantaa maanomistajille puolet ravinnetaselaskelmien tai suojavyöhykesuunnittelun kustannuksista ei innostanut merkittävää määrää viljelijöitä tarttumaan tilaisuuteen. Asian markkinoimiseksi tehtiin runsaasti tilakäyntejä.
Hollolan Hahmajärvelle laadittiin suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen kanssa.
Hapetus
Myllysaaren syvänteen vuonna 2007 alkanutta hapetusta jatkettiin. Hapetinta ei pidetty käynnissä jatkuvasti, vaan se käynnistettiin aina, kun happitilanne heikentyi tasolle 5mg /l. Hapetuskokeilua laajennettiin Enonselän suurempiin syvänteisiin. Enonselkää hapetti Myllysaaren vanhan hapettimen lisäksi kahdeksan uutta Vesi-Eko oy:ltä vuokrattua hapetinta, jotka sijoitettiin Vasikkasaaren ja Lankiluodon syvänteille sekä Enonselän keskisyvänteelle. Laitteet olivat noin kolmen metrin syvyydessä, josta ne kierrättivät hapellista vettä putkea pitkin pohjan läheisiin hapettomiin tai niukkahappisiin vesikerroksiin. Hapettimet olivat käytössä kevät- ja syystäyskiertoja lukuun ottamatta koko vuoden.
Hapetuksen vaikutuksia arvioimaan koottiin ryhmä, joka kokoontui hiukan vaihtelevissa kokoonpanoissa, mutta johon kuuluivat mm. professorit Kalevi Salonen ja Jukka Horppila, yliopistonlehtori Anne Ojala, tutkijat Jukka Ruuhijärvi ja Pauliina Salmi, vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin, toimitusjohtaja Erkki Saarijärvi, toiminnanjohtaja Jari Hagman sekä ohjelmajohtaja Heikki Mäkinen. Hapetuksen vaikutuksia voidaan kunnolla arvioida vasta muutamien vuosien kuluttua, mutta ensimmäiset tulokset ovat olleet melko lupaavia. Hapettimet pystyivät pitämään Enonselän pohjan hapellisena koko talven 2009 – 2010. Avovesikaudella 2010 voidaan arvioida hapettimien lisänneen hapellisia päiviä usealla kymmenellä. Kalevi Salosen ja Pauliina Salmen tutkija-arvion mukaan ravinteiden purkautuminen pohjakerrostumista oli todennäköisesti hapetuksen vaikutuksesta edellisvuosia vähäisempää, mikä saattoi osaltaan pienentää kesän 2010 leväbiomassaa.
Hoitokalastus ja kalaistutukset
Vuonna 2010 oli toinen peräkkäinen vuosi, jolloin Vesijärven hoitokalastuksessa yllettiin järven käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaiseen 200 000 kg:n tavoitteeseen. Määrästä puolet kalasti ulkopuolinen kalastusyrittäjä. Vesijärvisäätiö tuki paikallisten toimijoiden hoitokalastusta Kajaanselällä, josta poistettiin n. 7 000 kg vajaasti hyödynnettyä kalaa. Määrä on melko pieni, mutta riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien kalastokartoitusten mukaan Kajaanselällä ei ole tällä hetkellä tarvetta laajamittaiseen hoitokalastukseen toisin kuin järven muilla osilla.
Vesijärvisäätiö ei rahoittanut kalaistutuksia vuonna 2010.
Vesikasvillisuuden poisto
Ranta-alueiden ja vene- ja laivaväylien hoitoa jatkettiin niittojen avulla. Vesijärven niitot tehtiin heinä-elokuussa lintujen pesintäkauden päätyttyä. Hämeen ELY-keskuksen kanssa sovittiin, että niitot voidaan aloittaa jo heinäkuun puolella. Niitot toteutettiin 15 eri kohteella ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala oli lähes 40 hehtaaria. Niitot toteutti rantapalvelu Jari Vuorela oy. Kesän niittoja haittasivat ongelmat tiedonkulussa niittäjän, osakaskuntien ja niittoja tilanneiden yksityisten rannanomistajien välillä sekä keskelle niittokautta sattunut niittokoneonnettomuus, jossa kone kaatui, upposi ja vaurioitui. Niittosesongin lyhyydestä johtuen korvaavaa niittäjää ei ollut haverin paikkaajaksi saatavilla.
Haja-asutuksen jätevesien vähentäminen
Vesijärvisäätiö laati yhdessä SYKEn, Lahden seudun ympäristöpalveluiden ja Vesijärven ystävien kanssa ympäristöministeriölle tutkimus- ja kehittämishanke-ehdotuksen, jolla selvitettäisiin haja-asutuksen jäteveden käsittelyratkaisuiden toimivuutta sekä haja-asutuksen kuormituksen vaikutusta Vesijärvellä vuosina 2011 ja 2012. Hankkeen budjettiehdotus oli n. 300 000 €. Ympäristöministeriön rahoituspäätös ei valmistunut vuoden 2010 loppuun mennessä.
Hulevedet
Vesijärvisäätiö osallistui Lahden hulevesistrategian laadintaan. Valtakunnallisesti tunnustettu, maisema-arkkitehti Jukka Jormola SYKEstä kävi esittelemässä hulevesikysymyksiin liittyvää problematiikkaa Vesijärvisäätiön hallituksessa kesäkuussa. Elokuussa toteutettiin säätiön hankkiman asiantuntijan Ulla-Maija Hyytiäisen johdolla Alasenjärvelle kaksi hulevesikosteikkoa. Toinen niistä rakennettiin Takkulan talleilta ja golf-kentältä laskevaan uomaan ja toinen Siirtolapuutarhanojaan.
TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKKEET
Vesijärvisäätiön tutkimusrahoitus kohdistuu hankkeille, joiden fokus on toteutettavien vesienhoidon toimenpiteiden lähtökohtien tai vaikuttavuuden arvioinnissa. Tutkimusrahoitusta suunnattiin 2009 aloitetun linjan mukaisesti erityisesti hapetukseen liittyvään tutkimukseen: Helsingin yliopiston akvaattisten tieteiden laitoksen vetämänä selvitettiin sekä ravintoverkon rakennetta että sedimentaatiota Enonselällä. Loppukeväällä julkaistu sedimentaatiotutkimus osoittaa Enonselän sisäisen kuormituksen olevan ehkä kuviteltuakin suurempi tekijä Enonselän leväkukintojen takana.
Vuoden 2010 alusta lähtien on Vesijärvellä tutkittu, miten leväyhteisö talvehtii. Tutkimuksesta vastaavat professori Kalevi Salonen Jyväskylän yliopistosta sekä väitöskirjatutkija Pauliina Salmi Helsingin yliopistosta. Vesijärvisäätiön rahoittamassa tutkimuksessa selvitetään mm. kuinka Enonselän koneellinen hapetus vaikuttaa talviaikaiseen leväyhteisöön, ja millaisella hapettimien käytöllä parhaiten voidaan estää haitalliset leväesiintymät.
Kosteikkojen vaikuttavuuden arvioimista ja tehostamista tukevassa MTT:n vetämässä Active Wetlands –hankkeessa mallinnettiin Myllyojan valuma-aluetta sekä kerättiin näytteitä Vesijärveen laskevista ojista. Näytteistä selvisi, etteivät loppukeväiset pelloilta tulleet liukoisen fosforin pitoisuudet olleet mitatuissa kohteissa kovin korkeita.
Vesijärvisäätiö oli mukana rahoittamassa alkusyksyllä alkanutta Helsingin yliopiston ympäristöekologian laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen vetämää ”Järvien vedenlaatupalveluhanketta”. Hankkeessa kehitetään tietokanta ja verkkopalvelu, joiden kautta kansalaiset voivat saada ymmärrettävässä muodossa tietoa Vesijärveen tilaan, vedenlaatuun ja esimerkiksi sääoloihin liittyvää tietoa. Palvelussa yhdistetään eri lähteistä kerättyä dataa. Kansalaisilla on myös mahdollisuus saada omia havaintojaan tallennetuksi ja esitetyksi palvelun kautta. Hankkeen työnä toteutettiin Vesijärvisäätiön verkkosivuille uusi automaattisten vedenlaadun mittausasemien seurantapalvelu.
Vesijärvisäätiö oli Lahti Aquan rahoitusosuuden kautta mukana tukemassa Helsingin yliopiston vetämää, kansallisestikin merkittävää Stormwater- hanketta, jossa arvioidaan hulevesien syntyä ja kulkua erilaisissa kaupunkimaisen maankäytön oloissa.
VIESTINTÄ, TIEDOTTAMINEN JA VERKOSTOITUMINEN
Yleinen viestintä
Lahdessa, Asikkalassa ja Hollolassa pidettiin touko-kesäkuussa yleiset kuntainfot, joissa kerrottiin Vesijärven kunnostuksen hyväksi tehdystä työstä ja tulevista toimenpiteistä. Muita tapahtumia, jotka järjestettiin tai joihin osallistuttiin, oli varsin runsaasti (kts. kohta tapahtumat). Monet tapahtumat keräsivät varsin hyvin osallistujia. Esimerkiksi tammikuun pyydystalkoissa oli osallistujia enemmän kuin moneen vuoteen. Talkootyötunteja kertyi parissa viikossa noin. 2500.
Vuoden 2010 aikana Puhdas Vesijärvi -uutiskirjeiden levikki oli reilut 400 kappaletta. Tilausmäärän nostamiseksi uutiskirjettä markkinoitiin puhetilaisuuksissa ja yhteistyöorganisaatioiden kautta mm. maatalousyrittäjille ja metsänomistajille sekä rotary- ja leijona clubeille. Tapahtumia varten muokattiin myös lipas, johon voi eri tapahtumissa jättää uutiskirjetilauksen.
Puhdas Vesijärvi –verkkosivuja uudistettiin yhdessä JPPSoft oy:n kanssa, ja kesäkuussa avattiin I love Vesijärvi facebook-sivut, joilla oli noin 200 kävijää. Uusia tulee muutaman henkilön viikkovauhdilla. Myös Vesijärvi-aiheisen valokuvapankin kokoaminen aloitettiin.
Puhdas Vesijärvi -miniesite valmistui. Kolmiosaisesta kuntakohtaisesta julistesarjasta valmistui Asikkala-juliste, jossa esitellään luontoa ja kerrotaan kosteikkotyöstä. Kaksi muuta julistetta toteutetaan Lahti- ja Hollola – teemoilla. Ne kuvitetaan hapetuksella ja niitolla.
Vesijärvisäätiön toiminta näkyi edelleen varsin hyvin myös printtimediassa. Puhdas Vesijärvi -ohjelmaa käsitteleviä lehtijuttuja ilmestyi vuoden aikana noin 100 kpl. Etelä-Suomen Sanomien lisäksi juttuja julkaistiin mm. Uusi-Lahti-, Metsästäjä- ja Jätevesiuutiset-lehdessä.
Lahden seudun ympäristöpalvelun kanssa yhteistyössä tuotettu Vesijärvi – Salpausselkien tytär -kirja valmistui huhtikuussa. Sitä on jaettu rahoittajille, ja muille yhteistyökumppaneille kuten koulujen yhteysopettajille, päiväkodeille, seurakuntien kesäleirin vetäjille jne. Kirjaan perustuva Vesijärvi-näyttely oli avoinna Lahden historiallisella museolla 18.3.–16.5. ja siirtyi sen jälkeen kesäksi Päijänne-talolle Vääksyyn ajalle 25.5.–22.8. Syksyllä näyttely siirtyi Hollolan lukioon 1.9.-25.10. ja kirjastoon 20.12.-15.1. Lahtelaiset Rotary clubit halusivat kustantaa 7-luokkalaisia tutustumaan näyttelyyn. Näyttelyssä kävi heidän tuellaan 116 nuorta. Näyttelyn vieraskirjaan kirjasi nimensä Lahdessa 327 ja Asikkalassa 565 henkilöä.
Vesijärven ystävät ry:n kanssa jatkettiin keskusteluja kansalaisjärjestön mahdollisuuksista tukea Vesijärvi-viestintää ruohonjuuritasolla. Parhaimmillaan vapaaehtoistoiminta voi antaa merkittäviä lisäresursseja esimerkiksi tapahtumajärjestelyissä ja henkilökohtaisten kontaktien kautta tapahtuvassa vesienhoitoon sitouttamisessa. Samanaikaisesti osallistuttiin Helsingin yliopiston ja SYKEn koordinoimaan kehitystyöhön, jolla pyritään sitouttamaan kansalaisia vesienhoitoon ympäristötiedon tuottajina.
Vesienhoidon tuloksista tiedottamista kehitettiin ja luotiin malli seurantataulukolle järven hoidon toimenpiteiden esittämiseksi ja oman viestinnän tueksi. Vesistöjen kunnostustyön pitkäjänteisyys on viestinnän kannalta haasteellista, koska järven tilan parantumisen osoittaminen edellyttää useampivuotista seurantaa ja tutkimusta.
Syksyllä osallistuttiin Lahden kaupungin Green City –hankkeen toiminnan ja viestinnän suunnitteluun ja ideointiin.
Viestintä lapsille ja nuorille
Lasten Vesijärvi-salkut valmistuivat lokakuussa. Yksi salkku kiertää Asikkalan kouluja ja toinen Lahdessa. Erityisesti lahtelaiset päiväkodit ovat varanneet salkkua. Kolmas salkku on Lahden seudun ympäristöneuvonnassa esillä. Salkun kohderyhmä on päiväkoti-ikäiset lapset ja 1-2-luokkien oppilaat. Salkun sisältö on seuraava:
- Puhdas Vesijärvi –miniesite
- Vesijärvi Salpausselkien tytär -kirja
- Vesijärviseikkailu -satukirja, sadun hahmojen käsinuket 4 kpl ja vastausvihkonen sadun kysymyksiin
- 5 väritystehtäväkuvaa, 2 sanaristikkoa ja 7 muuta tehtävää
- pienten lasten puinen palapeli
- Kalatalouden keskusliiton kala- tai lintupalapeli. Korteista otettiin mukaan ne lajit, jotka esiintyvät Vesijärvellä tai sen lähialueella.
- 5 piirrettyä infotaulua teemalla miten Vesijärveä hoidetaan (aiheet hoitokalastus, hapetus, vesikasvien niitto, maatalouden vesiensuojelutyö ja mitä voin tehdä Vesijärven hyväksi).
Asikkalan, Hollolan ja Lahden Rotary clubit tilasivat oman painoksen Vesijärviseikkailu- sadusta, jonka he jakoivat alakouluille, päiväkodeille ja kirjastoille. Myös Lahden seudun ympäristöpalvelut otti omaan käyttöönsä kirjoja.
Vesijärvi-salkkua tukee Puhdas Vesijärvi –sivuille laadittu sähköinen tietoreppu, joka täydentyi lasten Vesijärvi –salkun materiaalin esittelyin. Valokuvien lisäksi repussa on tulostettavat versiot salkun puuhatehtävistä, satukirjasta ja erilaisista infotauluista. Vesijärvireppuun lisättiin google-maps sovelluksena tehty Vesijärven hoitokohteiden sijaintikartta, kohteiden valokuvat ja selostukset.
Koulutuskeskus Salpauksen, ympäristönhoitaja-koulutusohjelman kanssa on vakiintunut työssäoppimisyhteistyö, jonka kautta on saatu lisäresursseja mm. Vesijärvi-salkun ja tietorepun kokoamiseen.
Viestintä maanomistajille kalastustoimijoille ja ranta-asukkaille
Minä ja Vesijärvi -hankkeen aloitteesta kutsuttiin koolle Hämeen alueella toimivien maatalouden ja siihen liittyvän ympäristönsuojelun organisaatioiden edustajia. Ryhmän, johon kuuluivat Vesijärvisäätiön lisäksi edustajat Hämeen ELY-keskuksesta, ProAgria Hämeestä, MTK Hämeestä, Kasvua Hämeen koordinaatio-hankkeesta ja sen osahankkeista ja Vanajavesikeskuksesta, aloitteesta saatiin valtakunnallisen Ympäristö-kuiskaajat –viljelijäkoulutuksen aloitustilaisuus Hämeeseen. Koulutustilaisuudessa käytettiin ryhmätyökohteena Vesijärven rannalla sijaitsevaa maatilaa, jonka kautta voitiin tarkastella konkreettisia vesiensuojelun vaihtoehtoja.
Metsästäjäin keskusjärjestön kanssa tiivistettiin kevään aikana yhteistyötä useissa yhteistyöpalavereissa ja info-tilaisuuksissa, joissa pyrittiin laajentamaan vesienhoidon toimijaverkostoa sekä parantamaan kosteikkojen toteuttamismahdollisuuksia oikealla viestinnällä. Säätiön tai keskusjärjestön kautta maanomistajiin oltiin yhteydessä puhelimitse tai tilakäynnein toista sataa kertaa.
Paimelanlahden Myllyojalla aloitettiin yhdessä maanomistajien kanssa keskustelut yhteisistä vesienhoidollisista tavoitteista. Alkusysäyksen yhteistyölle antoi Metsästäjäin keskusjärjestön kanssa suunniteltu ja tammikuussa Metsästäjä-lehdessä julkaistu artikkeli Vesijärven hoidosta ja erityisesti kosteikkosuunnittelusta. Myllyojalla järjestettiin kaksi maastokäyntiä ja yksi yleisötilaisuus, joissa keskusteltiin vesienhoidon toimenpiteiden edistämisestä.
Haritunjoen valuma-alueella Kalliolassa ei ole aiemmin onnistuttu herättämään laajempaa mielenkiintoa vesienhoitoon. Minä ja Vesijärvi –hankkeessa tilannetta pyrittiin korjaamaan lähestymällä asiaa kalataloudellinen kunnostuksen näkökulmasta. Valinta osoittautui oikeaksi, sillä marraskuussa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen saatiin paikalle kaikki tilaisuuteen kutsutut maanomistajat. Kalataloudellisen kunnostamisen lisäksi tilaisuudessa keskusteltiin myös muista vesienhoidon toimenpiteistä, kuten kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden perustamisesta.
Alasenjärvellä osallistuttiin useisiin tilaisuuksiin, joissa rakennettiin yhteistyötä Alasenjärven hoitoyhdistyksen kanssa. Yhteistyön tuloksena saatiinkin toteutettua kaksi kosteikkokohdetta järven länsipäähän. Alasenjärvellä järjestettiin myös pienimuotoinen kosteikkosuunnitteluseminaari, johon osallistui mm. Japanin senaatin ylähuoneen senaattori Marutei Tsurunen.
Joutjärvellä ja Matjärvellä keskusteltiin paikallisten aktiivien kanssa asukkaiden organisoitumisesta ja käytännön toimenpiteistä vesienhoidon hyväksi. Yhteistyössä Metsästäjäin keskusjärjestön kanssa lokakuussa järjestetty asukasilta johti Matjärven suojeluyhdistyksen perustamiseen.
Vesijärven kalastusalueen kanssa järjestettiin ruohonjuuritason aktiivien keskustelutilaisuus marraskuussa Siikaniemessä. Tilaisuuteen osallistui useampia kymmeniä aktiiveja lähinnä Vesijärven osakaskunnista. Tilaisuus todettiin tarpeelliseksi ja vastaavia toivottiin järjestettäväksi aina aika ajoin. Tilaisuudessa perustettiin ryhmä valmistelemaan vesienhoidon ruohonjuuritason ongelmakohtien purkamista.
VARAINHANKINTA
Kansalaiskeräys tuotti vuonna 2010 yhteensä 47.821,88 €. Merkittävin tuotto tuli hyväntekeväisyystapahtumasta 18.9. Sibeliustalolla, yhteensä 25.657,92 €. Yritysten ja yhdistysten järjestämistä tapahtumista ja kertalahjoituksista kertyi 8.320,45 €, tuotemyynnistä 5.963,50 € ja haastekampanjasta 5.417,85 €. Loppuosa kertyi merkkipäivätuotoista ja yksittäisten kansalaisten lahjoituksista keräystilille tai keräyslippaisiin. Kuluja aiheutui hyväntekeväisyystapahtumasta (tekniikka ja yrityslippuun sisältynyt iltapala) sekä myyntituotteiden (I love Vesijärvi –sukat) hankintakuluista. Varainhankinnan kate oli 36.948,88 €.
TALOUS JA RAHOITUS
Vesijärvisäätiön koordinoiman Vesijärviohjelman budjetti vuosille 2008 - 2010 oli laadittu toteutuvan miljoonan euron kulurakenteen olettamuksella. Tästä kokonaissummasta Vesijärvisäätiö hallinnoi 670.000 €:n ja Lahden seudun ympäristöpalvelut 330.000 €:n osuutta. Vuonna 2010 Vesijärvisäätiön varsinaisen toiminnan tulorahoitus oli 478.465,19 €. Tämän lisäksi tuloihin on laskettava myös Lahti Aquan suoraan Helsingin yliopistolle maksama 50.000 €:n suuruinen Vesijärvisäätiön rahoitusosuus Stormwater-hankkeelle. Osa laskennallisesta perusrahoituksesta koostuu yritysten kanssa tehdyistä ns. partner-sopimuksista, joiden kautta saadaan käyttöön rahan sijasta esimerkiksi säätiön työssä tarvittavia palveluita, tuotteita tai näkyvyyttä. Partnersopimusten arvo vuonna 2010 oli 184 100 €. Tulorahoitus oli vuonna 2010 39 300 € enemmän kuin edellisenä vuonna. Säätiön toiminnan kulut olivat yhteensä 574.131,11 €, joka oli 33 000 € vähemmän kuin vuodelle oli budjetoitu. Tilikauden tulos oli 57.655,99 € alijäämäinen, mikä tarkoitti, että aiemmilta vuosilta kertyneestä Vesijärvi-rahastosta käytettiin vähemmän kuin oli suunniteltu.