Alasenjärven laulava lude
Seppo Huttunen:
Harva meistä tuntee kovinkaan hyvin hyönteisiä, järvihyönteisistä puhumattakaan. Yksi tällainen elävä järjesti minulle melkoisen yllätyksen.
Oli Juhannusilta, joskus 80-luvulla, ja järvi oli peilityyni. Istuin laiturillani Takkulanlahden rannalla ja nautin ihanasta juhannusillasta. Pikkuhiljaa aloin kiinnittää huomiotani outoon ääneen, rytmikkääseen siritykseen, joka aivan kuin väreili tyynellä veden pinnalla. Kumarruin ja painoin korvani aivan vedenrajaan ja ääni voimistui mutta sen lähdettä ei voinut millään paikallistaa. Tuntui kuin koko järven pinta sirisisi rytmikkäästi ja nopeassa tempossa sirr,sirr, sirr. Outo ilmiö alkoi kiinnostaa ja katselin ympärilleni, missä äänen aiheuttaja voisi piileksiä. Tutkin rantalepikoita, nurmikkoa, kurkistin jopa saunan alle, mutta sieltä ei ääniä kuulunut. Mutta laiturilla, aivan rantavedessä 30-40 cm syvyydessä tuntui ääni olevan voimakkaimmillaan, aivan kuin veden kalvo olisi alkanut soimaan. Aloin epäillä jo itseäni ja kutsuin vaimonikin kuunte-lemaan ja hän vahvisti asian, se oli järvi eikä minun korvani, joka soi ja sirisi. Etsimme yhdessä äänen aiheuttajaa, mutta se tuntui olevan järvi itse. Sitten ajattelin, että voisiko järvessä olla joku tai joitain olioita, jotka äänen aiheuttavat. Hain valkean astian ja aloin sillä hämmennellä rantavettä, ja siellä uiskentelikin aivan pieniä, muutaman millimetrin kokoisia litteitä olioita vilkkaasti sinne tänne. Niin vikkeliä ne olivat, että niiden pyydystäminen astiaan oli vaikeaa, mutta lopulta sain muutaman satimeen. Laitoin saaliini vesilasiin ja vein sen asuntooni, olohuoneen pöydälle. Ja voi ihmettä, juomalasi alkoi rytmikkäästi siristä. Ääni oli yllättävän kuuluva. Muutamasta pikkuruisesta ötökästä saimme erikoisen soittorasian. Myöhemmin kävi vielä niin, että vaimo kävi hakemassa järvestä emalimukilla vettä sisäkukille ja jätti mukin tiskialtaan reunalle. Hän havahtui siihen kun muki alkoi "soimaan".
Kiinnostukseni pieniä ystäviäni kohtaan heräsi ja aloin selvittää, mistä eliöistä on kyse. Luontoradiosta sain epäröivän vastauksen, että kyseessä on jokin järvilude ja niin ristin otuksen "laulavaksi luteeksi".
Vuonna 2009 perustettiin Alasenjärven hoitoyhdistys, ja se järjesti järveen liittyvistä tutkimuksista tiedotustilaisuuden 9.2.2010. Siellä oli paikalla mm. Professori Timo Kairesalo Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitokselta, Lahdesta. Otin tilaisuuden jälkeen häneen sähköpostilla yhteyttä ja kerroin laulavista luteista. Hän vastasi että nuo otukset, jotka uivat nopeasti ja sirkuttavat parvina rantavedessä ovat pikkumalluaisia, luteisiin kuuluvia eläimiä. Niitä on useampia lajeja. Hän kertoi lisäksi, "että niistä on tehty laajempiakin tutkimuksia, ja on havaittu, että lajikirjo kertoo myös veden laa-dusta."
Nyt Alasenjärvessä tehdään tutkimuksia ja tutkijat pyydystävät myös järven pikku-eliöitä selvityksiään varten. Mahtavatko malluaiset vielä sirkuttaa? Ja mikä on veden laatu järvessämme?
Toivottavasti kaikki Alasenjärven vaikutuspiirissä asuvat asukkaat liittyvät hoitoyh-distykseen, ja näin edesauttavat malluaisten ja meidän asukkaiden elinpiirin hyvinvointia. Onko mitään hienompaa kuin viettää Juhannusta kauniin ja puhtaan järven rannalla, vaikkapa Alasen Järven rannalla. Ja nyt juhannustaikojen ohella voi illalla herkistyä kuuntelemaan, vieläkö "laulava lude", tuo pikkumalluainen sirittää järvellämme. Sen voin kertoa, että tämä kuuntelutehtävä kannatta jättää nuoremmalle sukupolvelle, sellaisille, jotka kuulevan heinäsirkan sirityksen. Malluainenkin laulaa korkealta, mutta kuitenkaan niin kovaa, että sitä ihan rannalla kävellessä nuorikaan kuulisi. Itse en valitettavasti enää pysty tästä luonnonilmiöstä nauttimaan, niin malluaiset kuin heinäsirkatkin ovat minulta karanneet.
Mutta Juhannuksena rannoilla ja laitureilla tavataan, - niin ja Alasenjärven Hoitoyhdistyksen tilaisuuksissa tietenkin.
Seppo Huttunen, À la sen vesillä soudellut vuodesta 1955
Timo Kairesalo vastaa:
Tuo/nuo otukset, jotka uivat nopeasti ja sirkuttavat parvina rantavedessä ovat pikkumalluaisia, luteisiin kuuluvia eläimiä. Niitä on useampia lajeja (3) varmaan Alasenjärvessäkin, ja ne voi - jos on
tarkkakuuloinen - erottaa äänenkin perusteella toisistaan.
On niistä tehty laajempiakin tutkimuksia, ja on havaittu että lajikirjo kertoo myös veden laadusta. Googlesta löysin seuraavaa: 'Pikkumalluainen (Corixa hieroglyphica ym. lajit) on luteisiin kuuluva
vedessä elävä hyönteislaji. Pikkumalluaisten ravintoa ovat toukat ja kuolleet eliöt, joita ne kaivavat esiin järven pohjalietteestä.
Pikkumalluaiset ääntelevät veden alla sukeltaessaan. Ääni syntyy siten, että pikkumalluaiset hankaavat etujalkojen reisin sisäpinnan nystermiä pään kovaa ja terävää reunaa vasten. Pikkumalluaisten pitää aika ajoin käydä täyttämässä veden pinnassa takaruumiin ympärillä
oleva ilmakupla, josta ne saavat happea.'
Englanninkielinen nimikin on hauska, Water boatman, joka kertoo sen 'soutamisesta' vedessä airomaisilla raajoillaan. Sehän voisi tosiaan olla vaikka Alasenjärven 'logo-eläin'. Kuvia löytyy varmaan netistäkin.
 | Kuvassa Sigara sp
| |
