Vesijärviohjelma
Lue Vesijärviohjelma kokonaisuudessaan.
VESIJÄRVIOHJELMAN tarkoitus ja tavoitteet
”Pelastetaan Vesijärvi tulevillekin sukupolville”
Vesijärvi-ohjelman tavoitteena on edistää Vesijärven ja muiden Lahden talousalueen vesien hoitoa.
Tämä ohjelma kattaa vuodet 2012 – 2015 ja on suoraa jatkoa ensimmäiselle, vuodet 2009 – 2011 käsittäneelle ohjelmalle.
Vesijärvi-ohjelma on elävä suunnitteluasiakirja, jota voidaan päivittää olosuhteiden tai toimintaympäristön muuttuessa tai esimerkiksi uuden tutkimustiedon antaessa tähän aihetta.
Vesijärvi-ohjelmassa esitetään alueella eri toimijoiden kanssa yhteisesti sovitut suuntaviivat vesien hoitoa tukevalle kunnostukselle, suojelulle ja tutkimukselle sekä tiedotus- ja ympäristökasvatustoiminnalle.
Vesijärvi-ohjelmassa esitetään konkreettisia hoito- ja kunnostustoimenpiteitä, joiden avulla on tavoitteena:
- ylläpitää Kajaanselällä ja
- saavuttaa muulla Vesijärvellä EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämä hyvä tila sekä
- varmistaa Vesijärvisäätiön toimialueen vesien monipuolinen virkistyskäyttöarvo.
Usein myönteinen käsitys veden ja vesiympäristön tilasta syntyy seuraavista elementeistä (Salo & Palomäki 2006), jotka sopivat tavoitteeksi Vesijärvellekin:
- vesi on kirkasta ja puhdasta
- levähaittoja ei ole
- kalasto on monipuolinen ja kalastettavaksi sopivia petokaloja on runsaasti
- vesikasvillisuutta on riittävästi, mutta ei liikaa, ja sopivissa paikoissa
- järvessä on uimarannaksi sopivia hyviä rantoja
Ohjelmalla pyritään myös varautumaan horisontissa siintäviin uusiin vesien tilaa heikentäviin uhkiin, joista merkittävin on ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos uhkaa vesien tilaa muun muassa vetisten talvien vuoksi, kun paljailta pelloilta ja metsistä joutuu suurentuneiden valuntojen vuoksi entistä enemmän ravinteita vesistöihin.
Pitkäjänteinen hoitotyö sekä yhdessä tekeminen
Veden tilatavoitteiden lisäksi Vesijärvi-ohjelmalla pyritään jatkuvasti edistämään pitkäjänteisen vesienhoitotyön toimintaedellytyksiä eri tavoin. Tavoitteena on, että Vesijärven parissa toimivilla on tämän ohjelman toteuttamisen kautta vuonna 2015 selkeästi nykyistä parempi kuva:
• järven ravinnekuormituksesta,
• järven ”toimintalogiikasta” ja
• toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuudesta.
Ohjelmalla pyritään tukemaan sellaisen toimintaympäristön rakentamista, jossa yhdessä tekemisen ja oppimisen malli on nykyistäkin parempi, ja mukana ovat:
• vesialueiden ja ranta-alueiden omistajat,
• tutkijat,
• hallinto ja rahoittajat sekä
• vesialueiden käyttäjät.
Vesijärvi-ohjelma nojautuu ympäristöhallinnon vetämään valtakunnan laajuiseen vesienhoidon suunnitteluprosessiin, jonka linjaukset hyväksyttiin valtioneuvostossa vuoden 2009 lopulla ja raportoitiin Euroopan yhteisöjen komissiolle maaliskuussa 2010. Näin Vesijärvi-ohjelma nivoutuu osaksi koko EU-alueen laajuista vesienhoitoa.
Toiminnan painopisteet
Vesijärviohjelma 2012 – 2015 pohjautuu vuosille 2009 – 2011 laadittuun ohjelmaan ja siitä saatuihin kokemuksiin. Ohjelma pitää sisällään:
• toimenpiteitä Vesijärvessä ja muissa pienemmissä järvissä
• toimenpiteitä järvien valuma-alueella
• valistusta ja tiedotusta
• tutkimustoimia
• selvityksiä ja teemakohtaisia suunnitelmia
• seurantaa (vesistökuormitus, veden laatu ja tila, toimenpiteiden vaikuttavuus)
Vuoteen 2015 asti ulottuvalle ohjelmakaudella maantieteellinen painopistealue on Paimelanlahden-Vähäselän alue, jossa veden tila on järven huonoin ja alue vaatiikin erityisen kokonaisvaltaista vesienhoito-otetta, monipuolista toimenpidevalikoimaa ja paikallisten ihmisten aktiivista myötävaikutusta hankkeeseen.
Työnjako
Työnjako Vesijärvi-ohjelman toteuttamisessa on seuraava:
Vesijärvisäätiö rahoittaa toimintaa Vesijärvi-ohjelman budjettiraamissa ja hankkii ohjelmalle ulkopuolista lisärahoitusta, seuraa ohjelman toteuttamisen etenemistä sekä osallistuu aktiivisesti tiedotus ja valistustoimintaan sekä verkostoitumisen tukemiseen.
Vesijärvi-ohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä toteuttavat
- Lahden seudun ympäristöpalvelut, joka vastaa kolmasosasta Vesijärvi-ohjelman budjetista,
- Hämeen ely-keskus,
- Päijät-Hämeen kalatalouskeskus ry,
- Pro Agria Häme ry,
- Suomen riistakeskus ry,
- Vesijärven kalastusalue ry ja
- Vesijärven ystävät ry.
Tutkimuksesta huolehtivat yliopistot ja tutkimuslaitokset kuten Suomen ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. Viestintä- ja ympäristökasvatustehtävissä tukeudutaan yhteistyöhön mm. paikallisen median ja eri oppilaitosten kanssa.
Verkostoituminen ja rahoitus
Vesijärvi-ohjelman rahoituspohja on kyetty rakentamaan kuntien ja elinkeinoelämän yhteistyönä riittävän laajaksi ja kantavaksi.
Rahoituksen jakautumisesta on sovittu, että Vesijärven kunnat Lahti, Hollola ja Asikkala vastaavat 70%:sta Vesijärvi-ohjelman vuotuisesta perusrahoituksesta ja yksityissektori 30%:sta.
Vesijärvisäätiö on solminut kolmivuotiset yhteistyösopimukset kaudelle 2011-2013 seuraavien yritysten kanssa:'
- Päijät-Hämeen Osuuspankki
- Etelä-Suomen Sanomat
- Fazer Leipomot Oy
- Kemppi Oy
- Oy Hartwall Ab
- Uponor Suomi Oy
- BE Group Oy Ab
- Lahden Teollisuusseura ry
- L-Fashion Group oy
- Osuuskauppa Hämeenmaa
- Imageneering Oy
- DNA Oy
- Lahden Järvimatkailu Oy
- Lahden Sähkö ja Kone Oy
- TCF-Lahti Oy
Lisäksi päätukijayrityksiin kuuluvat Lahden kaupungin omistamat
- Lahti Aqua Oy
- Lahti Energia Oy
Maanomistajat ja vesialueiden omistajat
Varsin keskeisessä asemassa vesienhoidon onnistumisen kannalta ovat myös maanomistajat ja vesialueiden omistajat. Nämä tahot viime kädessä määrittävät, mitä järvessä tai sen valuma-alueella voidaan tilan parantamiseksi tehdä. Vesijärvellä Enonselän merkittävin vesialueen omistaja on Lahden kaupunki. Muilla Vesijärven osilla ja pienemmillä järvillä omistajan ääntä käyttävät pääosin osakaskunnat. Ilman niiden aktiivista myötävaikutustaan mikään raha tai hyväkään hoito-ohjelma ei ratkaisevasti vie Vesijärven tai muiden lähijärvien tilaa eteenpäin. Tämän vuoksi yhteistyön ja vuorovaikutuksen jatkuva vahvistaminen näiden tahojen kanssa on yksi keskeinen ohjelman tavoite.
Vapaaehtoistyö ja talkootoiminta
Jo mainittujen tavoitteiden lisäksi Vesijärvi-ohjelmalla pyritään edelleen tukemaan myös alueen perinteistä vahvuutta: vapaaehtois- ja talkootoimintaa. Vesijärven asiantuntijoita eivät ole ainoastaan ne, jotka työnsä tai opintojensa vuoksi ovat asiaan perehtyneet, vaan myös ne, jotka ovat ehkä jo useita vuosikymmeniä seuranneet järvessä ja sen valuma-alueella tapahtuneita muutoksia. Oppia ja kokemuksia on ammennettu jo edellisellä Vesijärvi-ohjelmakaudella monilta tahoilta, mutta tämän koko asiantuntijuuspotentiaalin hyödyntäminen on suuri ja mielenkiintoinen haaste Vesijärven hoitotyössä.