Jaa

Vesijärvisäätiön kolme ensimmäistä vuotta

Vesijärven ja Lahden alueen pienjärvien kunnostus hyvässä vauhdissa

Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön toiminnan ensimmäinen kolmivuotiskausi päättyy vuoden 2010 lopussa. Vesijärvisäätiön tehtävänä on koordinoida ja hankkia rahoitusta hoitotoimenpiteille, järven tilan seurannalle ja siihen liittyvälle tutkimukselle sekä edistää ihmisten tietoisuutta Vesijärven ja pienjärvien tilasta.

Vuoden 2008 aikana paneuduttiin vielä tehokkaimpien hoitotoimien määrittelyyn ja niiden suunnitteluun. Sen jälkeen hoitotoimenpiteiden määrä on kasvanut vahvasti.

Vesijärven lisäksi Puhdas Vesijärvi -ohjelman kautta huolehditaan myös Lahden alueen pienjärvistä kuten Kymijärvestä, Alasenjärvestä, Joutjärvestä, Merrasjärvestä, Työtjärvestä ja Kutajärvestä.

Vesijärven hoitoa tukevaan tutkimukseen, viestintään ja toimenpiteiden toteuttamiseen on säätiön avulla hankittu lisärahoitusta erilaisten, pääasiassa EU-hankkeiden kautta seuraavasti:

Vesijärvisäätiö on esitellyt toimintaansa kolmen vuoden aikana noin kahdeksassakymmenessä yleisötilaisuudessa, joista 25 on ollut säätiön järjestämiä. Sähköisiä uutiskirjeitä on lähetetty lähes kahden viikon välein. Vesienhoitoon liittyviä juttuja on ollut lehdissä kolmen vuoden aikana yli 200.

Vaikuttavuus

Vesienhoidon toimenpiteet vaikuttavat yleensä melko pitkällä aikaviiveellä. Kuitenkin jo nyt toteutetuilla toimenpiteillä on ollut selvästi havaittava vaikutus esimerkiksi Lahdenpohjassa, jossa Virojoen, Mustojan ja Mällinojan kosteikot ja eroosioherkkien peltojen putkitukset ovat vähentäneet verkkojen limoittumista ja lisänneet näkösyvyyttä. Rantoja mataloittava ja samentava kiintoaineskuormitus on vähentynyt selvästi myös Häränsilmänojalla, jonne on toteutettu kolme allasta.

Enonselän syvänteiden hapetuksella ostettiin avovesikaudella 2010 noin 50 hapellista päivää lisää järven pohjalle, ja vähennettiin näin ravinteiden vapautumista ja leväkukintoja.

Vesijärvi-ohjelman painopisteitä ja haasteita 2011-2013

Painopistealueita ovat hapetus, hoitokalastus, kosteikkojen rakentaminen ja viestintä. Haasteena on riittävän monipuolinen viestintä, jotta eri osapuolet saadaan sitoutumaan pitkällä aikavälillä. Tulevana kolmivuotiskautena pyritään perustamaan pienjärvi- ja Vesijärven osakohtaisia vesiensuojeluyhdistyksiä, joiden kautta paikalliset tarpeet kanavoituvat rahoitettavaksi. Lisäksi selvitetään myös Aalto Yliopiston Teknillisen Korkeakoulun kanssa mahdollisuuksia johtaa Päijänne-tunnelista vettä Enonselälle.

 

 

Vesijärviohjelman painopisteet vuonna 2010

Enonselän syvänteiden hapetus
Hoitokalastuksen intensiteetin lisääminen
Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentaminen
Laajan Vesijärvi-viestinnän ylläpitäminen.

Hapetus

Enonselän hapetus alkaa jo vuoden 2009 puolella ja jatkuu läpi vuoden 2010. Hapetus toteutetaan kahdeksalla uudella hapettimella sekä jo käytössä olleella Myllysaaren hapettimella. Tavoitteena vähentää fosforin vapautumista sedimentistä, parantaa kalojen elinolosuhteita sekä palauttaa pohjaeläimistö nyt hapettomana oleville pohjan alueille
Hapetuksen vuosikustannus on noin 97 000 €.

Hoitokalastus

Hoitokalastusta tehostetaan niin, että kalastuksessa päästään Vesijärven käyttö- ja hoitosuunnitelmassa määriteltyyn 200 000 kilon kokonaismäärään. Hoitokalastuksessa keskitytään ns. vajaasti hyödynnetyn kalan poistoon järvestä. Tavoitteena on tervehdyttää ravintoketjua ja tarjota petokaloille paremmat elinolosuhteet. Hoitokalastuksen vuosikustannus on 136 000 €.

Kosteikot

Valuma-alueella tehtävistä toimenpiteistä erityistä huomiota saa vuonna 2010 kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentaminen. Altaiden toteutukseen on varattu 120 000 €. Maatalouden ympäristötuen kosteikkojen rakentamistuki on todennäköisesti kolminkertaistumassa. Mikäli korotus toteutuu, se saattaa lisätä merkittävästi viljelijöiden kiinnostusta perustaa kosteikkoja.
Kosteikkojen tarkoituksena on vähentää erityisesti maa- ja metsätaloudesta vesistöihin kulkevien ravinteiden määrää. Vuoden 2010 aikana on tavoitteena toteuttaa 10-12 kohdetta Vesijärven valuma-alueelle.

Viestintä ja valistus

Vesijärvi-viestintää harjoitetaan entistä monipuolisemmin. Uutiskirjeiden, tiedotteiden ja yleisötilaisuuksien lisäksi vuonna 2010 toteutetaan laajalle yleisölle suunnattu Vesijärvi-näyttely. Näyttely avataan maaliskuun alussa Lahden kaupunginmuseossa, mistä se siirtyy kesäksi Päijänne-taloon Asikkalassa. Lisäksi tuotetaan päiväkotien ja alakoulujen ympäristötoiminnan tueksi Vesijärvi-materiaalia. Viestintää varten on saatu Euroopan aluekehitysrahastolta rahoitus erillishankkeeseen "Minä ja Vesijärvi", jonka budjetti vuodelle 2010 on noin 70 000 €.