Jaa

Vesijärviohjelman toteuttaminen vuonna 2009

Vesijärveä on vuoden 2009 aikana hoidettu kalastamalla, hapettamalla, niittämällä ja ruoppaamalla. Valuma-alueella on panostettu kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Myös kalasatamahanke etenee. Vesijärveä on tutkittu edelleen laajasti mm. hoitotoimenpiteiden lähtökohtien arvioimiseksi. Vesijärvitietoutta on jaettu kansalaisille viestimällä ja valistamalla omissa ja muiden järjestämissä tilaisuuksissa.

Hoitokalastus ja kalasatama

Vesijärven hoitokalastuksen tavoite on pyytää parikymmentä kiloa hehtaarilta eli kaikkiaan noin 200 000 kiloa. Kalastuksesta vastaavat LSYP (Lahden seudun ympäristöpalvelut), Nastolan kalastusalue, talkookalastajat sekä ammattikalastajat. Hoitokalastuksen kokonaiskustannukset ovat noin 125 000- 135 000 euroa. Vesijärvisäätiö tukee Kajaanselän hoitokalastusta noin 10 000 eurolla.
Niemen satamaan suunniteltu ja hoitokalastuksenkin saaliita hyödyntämään tarkoitettu kalasatama etenee. Konsulttiselvityksenä laaditaan parhaillaan kalasatamalle toimivaa konseptia, ja rakentamaan pitäisi päästä ensi vuonna. Kalasatamalle on jo yrittäjä, mutta rakennuttaja ja hallinnoija ovat vielä varmistamatta. Enintään 400 000 euroa maksavaa kalasatamaa varten on maa- ja metsätalousministeriöltä saatu 200 000 euroa.

Kymmeniä kosteikkoja tunnistettu

Hämeen ympäristökeskuksen kanssa yhteistyössä on tehty kosteikkojen yleissuunitelma, jossa on tunnistettu noin 80 potentiaalista kohdetta. Niistä arvioidaan toteutuvan reilu puolet. Yhden kosteikon kustannukset liikkuvat 5000 ja 25 000 euron välillä. Kohteiden toteuttamisessa tehdään hyvää yhteistyötä muun muassa Metsästäjäin Keskusjärjestön Laitialan toimipisteen kanssa.
Ensimmäisten joukossa kosteikkoja ryhdytään toteuttamaan Häränsilmäojalla, kunhan kelit vielä viilenevät ja maa kovettuu.

Niitot jatkuvat talvella

Elokuussa Vesijärvellä niitettiin vesikasveja liki 50 hehtaarin alueella. Niittämistä junaili pääsääntöisesti Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, ja ne toteutti alan ammattilainen. Sääolojen salliessa niittoja tehdään myös kevättalvella jään päältä.

Lisää hapetusta ja ruoppauksia

Marraskuussa asennetaan Enonselälle kahdeksan uutta hapetinta. Hapettamisen tavoitteena on vähentää fosforin vapautumista järven syvänteiden pohjasta. Levät käyttävät vapautuvaa fosforia ravintonaan. Hapetus palauttaa syvänteiden pohjia elinkelpoisemmiksi ja parantaa kalojen elinolosuhteita pohjan läheisyydessä. Vuoden 2009 aikana on hapetettu Myllysaaren syvännettä Vesijärvessä sekä Rekolanpohjan syvännettä Kymijärvessä.

Ruoppaamalla parannetaan veden vaihtoa. Ruoppauksia on tehty Kilpiäistenpohjan luonnossuojelualueella sekä Vehkosaaren ja Pitkäruokosen välisessä salmessa.

Vesijärven lisäksi hoitotoimia tehdään myös alueen pienjärvillä. Useilla järvillä on hoitokalastettu ja niitetty vesikasveja. Työtjärvellä on aloitettu happikalkkimenetelmän kokeilu, ja Kutajärveä on kunnostettu vesilintujen iloksi. Alasenjärvellä on noussut kansanliike, jonka toimintaa ja tavoitteita on tuettu eri tavoin.

Tutkimusta ja seurantaa

Vesijärven tilasta ja toimenpiteiden vaikutuksista saadaan tietoa myös useiden tutkimushankkeiden kautta. Hapetuksen vaikutusta on arvioitu mm. Enonselän syvänteen sedimentin fosforitutkimuksessa (valmis 10/09), Enonselän sedimentaatiotutkimuksessa (valmis 2/10) sekä ravintoverkkotutkimuksessa (valmis 2/10). Enonselän ja järven muiden osien välistä vedenvaihtoa on selvitetty Siikasalmen virtaamamittauksissa (valmis 12/09). Kosteikkoketjujen vaikutusta arvioi marraskuussa 2009 aloittava EU-hanke Active Wetlands. Stormwater-hanke puolestaan tutkii hulevesiä. Alasenjärvellä tutkitaan kuormitusta ja Työtjärvellä happikalkin vaikutusta.

Veden tilaa on seurattu Enonselällä ja Paimelanlahdella viiden automaattiseurantapisteen kautta. Vesinäytteitä otetaan säännöllisesti sekä alueen järvistä että niihin laskevista uomista. Myös hulevesiä ja ilman kautta tulevia laskeumia on seurattu useammassa pisteessä. Kalastoa on seurattu verkkokoekalastuksella. Kansalaisseurantoja on pyritty laajentamaan. Alueen Lions klubit ovat aktivoitumassa merkittäväksi toimijaksi kansalaisseurantojen toteuttamisessa.

Minä ja Vesijärvi -hanke valistaa

Vuoden 2009 alkupuolella alkaneen Minä ja Vesijärvi -hankeen tavoitteena on kertoa Vesijärven tilasta, Vesijärviohjelmasta ja ihmisen toimenpiteiden vesistövaikutuksista. Tietoa on välitetty muun muassa Studia Vesijärvi -luentosarjalla, Puhdas Vesijärvi -nettisivustolla sekä sähköisellä uutiskirjeellä. Hanke on osallistunut myös Vesijärvi-kirjan toimittamiseen ja Vesijärvinäyttelyn toteuttamisen suunnitteluun. Vesijärvisäätiö julkaisi yhteistyössä Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa Jokamiehen vesiensuojeluoppaan. Viestinnän ja valistuksen keskeisinä kohderyhminä ovat olleet lapset ja nuoret päiväkodeissa ja alakouluissa, maanviljelijät, haja-asutusalueiden asukkaat sekä muut Vesijärven vaikutuspiirissä olevat ihmiset.

Tietoa tilaisuuksissa

Vesijärvisäätiö on esitellyt toimintansa kuntatilaisuuksissa Lahdessa, Hollolassa ja Asikkalassa. Lisäksi säätiö on osallistunut lukuisiin tapahtumiin. Linkki luetteloon.

Hoito-ohjelman taustaa

Kaikki toimenpiteet liittyvät Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön yhteistyössä Lahden seudun ympäristöpalveluiden kanssa laatimaan hoito-ohjelmaan, jonka tavoitteita on muun muassa EU:n vesipuitedirektiivin edellyttämä veden hyvä tila. Vesijärven Kajaanselällä tavoitteena on ylläpitää hyvää tilaa ja järven muilla osilla saavuttaa hyvä tila. Ohjelman tavoitteena on myös varmistaa vesien monipuolinen virkistyskäyttöarvo. Vesijärven vaikutusalueen ihmiset halutaan myös pitää tietoisina järven tilasta ja ihmisten toimien vaikutuksesta järveen.

Vesijärvisäätiö rahoittaa toimenpiteitä Vesijärvi-ohjelman budjettiraamissa ja hankkii ulkopuolista lisärahoitusta, seuraa ohjelman toteuttamisen etenemistä sekä osallistuu aktiivisesti tiedotus- ja valistustoimintaan sekä verkostoitumisen tukemiseen.

Toimenpiteitä ovat toteuttamassa mm Lahden seudun ympäristöpalvelut, Hämeen ympäristökeskus, Päijät-Hämeen kalatalouskeskus, Vesijärven ja Nastolan kalastusalueet, Pro Agria Häme ja Hämeen TE-keskus. Tutkimuksesta huolehtivat yliopistot ja tutkimuslaitokset kuten Suomen ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus.