19.12.2017

Hoitokalastus puree

Hoitokalastus puree
Koekalastusten 2017 tulokset tukevat hoitokalastajien tuntumaa siitä, että särkikalat ovat vähentyneet. Kuoretta on sen sijaan paljon.

Kalasto kartoitettiin koko Vesijärven alalta ensimmäistä kertaa 11 vuoteen

Viime kesänä koekalastettiin kaikki Vesijärven selät ja suuremmat lahdet. Enon- ja Kajaanselkä ovat vuosittaisessa koekalastusseurannassa, mutta muita alueita ei oltu koekalastettu sitten vuoden 2006. Tavoitteena oli saada tietoa kalaston määrän ja rakenteen mahdollisista muutoksista. Tietoa tarvitaan hoitokalastuksen suunnittelussa ja ohjauksessa sekä arvioitaessa muidenkin vesiensuojelutoimien ja kunnostusten vaikutuksia.

- Enon- ja Kajaanselällä koeverkkojen kokonaissaaliit ovat olleet lähivuosina laskusuunnassa, kertoo tutkija Jukka Ruuhijärvi Luonnonvarakeskuksesta. Enonselältä saatiin hieman alle 2 kg kalaa koeverkkoa kohden, ja Kajaalta noin 1,5 kg. Ahvenen yksilömäärä ja paino verkkosaaliissa on laskenut selvästi, ja sama suunta on ollut myös särkien määrässä. Kuore puolestaan on runsastunut etenkin Enonselällä.

Muista selkäalueista Komonselkä ja Laitialanselkä olivat yksikkösaaliiltaan samalla tasolla kuin Enonselkä. Kuoretta näillä matalammilla alueilla on vähemmän, ja vastaavasti ahvenen ja särjen osuus kalastosta on suurempi. Petokalojen osuus kalastosta on noussut kymmenen vuoden takaiseen verrattuna, joten kehitys on samanlaista kuin suuremmillakin selillä.

Lahtialueista Paimelanlahti on syvempi ja muistuttaa kalastoltaan ja kalamäärältään Enonselkää. Vähäselkä ja Kirkonselkä ovat matalia, ja niillä on kesäisin etenkin särkikalaa enemmän kuin syvillä alueilla. Ne ovat myös tärkeitä kuhan ja ahvenen poikastuotantoalueita. Viime kesä oli tosin niin kolea, ettei ahvenkalojen poikastuotanto ollut hyvä, eikä niitä saatu kovin paljoa koeverkoilla.

- Koko Vesijärven tietojen perusteella ei ole syytä olettaa, että millään alueella hoitokalastuksen kohteena olevat särkikalat olisivat erityisesti runsastuneet. Päinvastoin, myös hoitonuottausten kokemukset viittaavat niiden vähentymiseen, mikä on ollut hoitokalastuksen tavoitteenakin. , Ruuhijärvi lopettaa.

Syksyn hoitokalastus sujunut hyvin

Parina viime syksynä hoitokalastusta haitannutta piilevää ei ole tänä syksynä Vesijärvellä esiintynyt, joten kalastus on sujunut hyvin. Saalista on saatu parhaiten Laitialanselältä.

- Paimelanlahdelta ja Enonselältä on tullut heikosti kalaa. Kuoretta on alueella paljon, mutta se on pääosin niin pientä ettei se jää nuottaan, toteaa vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi Lahden ympäristöpalveluista.

Tällä hetkellä karkea arvio Vesijärven kokonaissaaliista on noin 127 000 kiloa. Lisäksi Kymijärveltä nuotattiin syksyllä noin 27,4 tonnia kalaa.

- Positiivista on ollut, että yhä suurempi osa saaliista on saatu elintarvikekäyttöön, sanoo Kotakorpi. Särkikalan määrän väheneminen saattaa näkyä vielä enemmän hoitokalastussaaliissa kuin koekalastustuloksissa. Suuntaus vaikuttaa hyvältä, ja Kotakorpi arveleekin koekalastustulosten lähestyvän hyvää ekologista tilaa.

Enonselällä ja Paimelassa on viime vuosien aikana päästy hyvin lähelle vuosittaisia saalistavoitteita, ja näillä alueilla särkikalaa onkin nyt verraten vähän. Erityisesti voimakas rysäpyynti on ollut tärkeää alueellisten hoitokalastustavoitteiden saavuttamisessa. Sen sijaan Kajaanselällä pyynti on ollut todella vähäistä ja se on keskeinen syy siihen, ettei koko järven 200 000 kg:n saalistavoitteeseen ole päästy. Toisaalta Kajaanselällä myös hoitokalastuksen tarve on vähäisempi kuin muualla.

Keskusteluilta kalastusasioista Hollolan Siikaniemessä

Vesijärven osakaskuntien edustajia ja hoitokalastusaktiiveja kokoontui Hollolan Siikaniemeen keskustelemaan hoitokalastuksen tavoitteista, kalaston hoidosta ja kesän koekalastusten tuloksista. Lisäksi keskusteltiin Vesijärven kesä- ja talviniittojen tarpeesta ja toteutuksesta. Ilta oli osa HolaLake - Järvien kokonaisvaltaisen hoidon kehittäminen -hanketta, joka on kansainvälinen Leader-hanke. Vesijärvisäätiön osuuden päärahoittaja on Etpähä ry.

Lue lisää HolaLake-hankkeesta täältä.

Kuva: Tutkimusinsinööri Katja Kulo nostaa koekalastusverkkoa Enonselällä (kuva: Pasi Ala-Opas)


Lisätiedot:

Hoitokalastuksesta:
vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut matti.kotakorpi@lahti.fi, puh. 050 539 1696

HolaLake -hankkeesta:
vesistöasiantuntija Mirva Ketola, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö
mirva.ketola@vesijarvi.fi, puh. 044 973 5137


Lähettäjä
Webmaster
18.12.2017
Viimeksi muokattu
19.12.2017
Jaa